Itä-Suomen yliopiston tutkijat tuottivat tarkkaa kuntatason tietoa siitä, mihin valtion julkinen rahoitus Suomessa kohdentuu. Sekä maaseutualueet että isot kaupungit hyötyvät erilaisista julkisista rahavirroista.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka valtion julkiset rahavirrat jakaantuvat maaseutu- ja kaupunkialueille Suomessa. Tutkimuksessa kartoitettiin noin 65 prosenttia kaikista valtion budjettitalouden julkisista rahavirroista, ja se osoitti, että julkisesta innovaatiorahoituksesta sekä valtion palkkarahoista ja hankinnoista suurin osa menee pääkaupunkiseudulle ja maakuntien kasvukeskuksiin. Ne muodostavat noin 38 prosenttia tutkitusta julkisesta rahoituksesta.
– Tämä rahoitus on hyvin keskittynyttä isoihin kaupunkeihin ja varsinkin innovaatiorahoitus yliopistokaupunkeihin, professori Teemu Makkonen kertoo.
Innovaatiot ovat tärkeitä tekijöitä alueiden taloudellisen kasvun taustalla, joten Makkosen mukaan on hieman huolestuttavaa, että julkista innovaatiorahaa jaetaan eniten sinne, missä olemassa olevat menestyjät ovat.
– Varsin vähän mietitään sitä, voisiko innovaatiorahoitusta käyttää myös koheesiorahoituksena tai tasaavana rahoituksena.
Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille (RAVIT) -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa valtion julkisia rahavirtoja ja niiden kohdentumista näin laajasti. Hankkeessa tutkitaan paitsi julkisten rahavirtojen kohdentumista myös niiden kykyä tukea elinvoiman kehitystä ja yhdenvertaisten kehitysedellytysten toteutumista. Tavoitteena on myös löytää keinoja, joilla julkisten rahavirtojen aluevaikutukset voitaisiin huomioida entistä paremmin.
On huolestuttavaa, että julkista innovaatiorahaa jaetaan eniten sinne, missä olemassa olevat menestyjät ovat.
Teemu Makkonen
Professori
Sosiaalietuudet ovat isoin rahoituserä
Tutkimuksessa valtion julkiset rahavirrat on jaettu neljään luokkaan: sosiaalietuuksiin, alueperustaisiin kehittämisrahoihin, innovaatiorahoitukseen sekä valtion läsnäoloon, joka kattaa työpaikkoihin ja erilaisiin hankintoihin kohdistuvan rahan.
Isoin siivu tutkitusta julkisesta rahoituksesta, 33 prosenttia, menee sosiaalietuuksiin. Tästä rahavirrasta merkittävä osuus kohdistuu kuntiin ja alueille, joissa on korkea työttömyys, köyhyys ja sairastavuus, eli sinne, missä sosiaalietuuksien tarve on suurin.
– Rahoitus tasoittaa eriarvoisuuseroja, mikä on hyvä asia. Talousmaantieteessä puhutaan epätyytyväisyyden maantieteestä, ja on tärkeää, ettei Suomessa synny ikävää poliittista liikehdintää siksi, että osa Suomessa asuvista kokee, ettei heistä välitetä.
Alueperustaisen kehittämisrahoituksen osuus on noin viisi prosenttia
Taloudellisesti hyvin pärjäävät alueet saavat alueperustaista kehittämisrahoitusta keskimäärin vähemmän kuin alueet, joiden talous ei ole niin hyvässä kunnossa. – Tämäkin rahoitus siis jakaantuu koheesioperiaatteella, Makkonen toteaa.
Alueperustaisen kehittämisrahoituksen osuus on vain noin viisi prosenttia tutkimuksessa selvitetystä valtion julkisesta rahoituksesta. Sen kohdentumisesta käydään julkisuudessa kuitenkin ajoittain kiivasta keskustelua, joka usein kärjistyy kaupunki-maaseutu-vastakkainasetteluksi.
– Hyvin paljon julkista rahaa käytetään muuhun kuin alueiden kehittämiseen. Julkista rahoitusta ja valtion toimintaa tulisikin katsoa enemmän kokonaisuutena. Tutkimuksemme osoittaa, että kaupunkialueet saavat paljon muuta julkista rahaa, joka ensi sijassa luo kasvua ja kasvuedellytyksiä, apulaisprofessori Olli Lehtonen painottaa.
Hänen mukaansa talouden rakennetta uudistavat rahavirrat keskittyvätkin valtaosin kaupunkiseudulle.
– Ongelmana maaseudun kehittämisrahoituksessa on, että se ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta maaseudulla, mutta pystyy muokkaamaan maaseudun taloudellista rakennetta tai ratkaisemaan sen rakenneongelmia melko heikosti ja tehottomasti.
Julkista rahoitusta ja valtion toimintaa tulisi katsoa enemmän kokonaisuutena.
Olli Lehtonen
Apulaisprofessori
Tutkimus pohjautuu monipuoliseen dataan
Tutkimuksessa on yhdistetty useista eri lähteistä – muun muassa Tilastokeskuksesta, Patentti- ja rekisterihallituksesta, Kelasta, Ruokavirastosta sekä Business Finlandista – saatua dataa. Niistä saatu data ei ole usein ole alueellisesti kohdennettua, joten tutkimuksessa tietoja on yhdistetty esimerkiksi julkisten hankintojen osalta ostolaskutietoihin.
– Myös valtion työpaikkojen kohdentuminen kuntatasolla vaati paljon salapoliisityötä, sillä usein meillä oli tiedossa esimerkiksi useassa toimipaikassa ympäri maan toimivien valtionvirastojen osalta vain palkkasumma, projektitutkija Simo Rautiainen sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2021 palkkarahan osuus tutkitusta julkisesta rahoituksesta oli 6,4 miljardia euroa. Siitä lähes 90 prosenttia kohdentui pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksiin.
– Kolmannes kaikesta palkkarahasta menee Helsinkiin ja maaseudulle vain vajaat 10 prosenttia, joten voidaan puhua hyvin keskittyneestä rahoituksesta.
Yksittäisiä voittajia palkkarahassa ovat maaseutualueilla olleet varuskuntakaupungit.
Kolmannes kaikesta palkkarahasta menee Helsinkiin ja maaseudulle vain vajaat 10 prosenttia, joten voidaan puhua hyvin keskittyneestä rahoituksesta.
Simo Rautainen
Projektitutkija
Pohja valtion julkisen rahankäytön vaikuttavuuden arvioinnille
Nyt tehty tutkimus luo Olli Lehtosen mukaan pohjaa sille, että Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa arvioida julkisen rahankäytön vaikuttavuutta kokonaisvaltaisemmin.
– Olemme tutkineet aiemmin maaseudun kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta. Laajempi kokonaiskuva julkisista rahoitusvirroista auttaa kehittämään maaseudun kehittämisrahoitusta ja pystymme näkemään, miten se on suhteessa muihin julkisen talouden rahoitusmuotoihin. Tämän kaltainen kokonaisvaltainen tieto on tulevaisuudessa avainasemassa, kun vääjäämättä mietitään valtion rahankäytön tehostamista.
Hankkeen ohjausryhmä koostuu kaupunkitutkijoista ja kaupunkeihin liittyvän päätöksenteon ammattilaisista. Tällä halutaan Teemu Makkosen mukaan varmistaa tulosten tulkinnan objektiivisuus, sillä hankkeen tutkijat ovat maaseutututkijoita.
– Moni ehkä ajattelee, että maaseutututkijoina katsomme asioita tietystä näkövinkkelistä. Olemme halunneet valita ohjausryhmän sellaiseksi, että kuulemme myös kaupunkitutkimuksen- ja päätöksenteon asiantuntijoita.
RAVIT-hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Infograafit hankkeen verkkosivuilla:
Valtion virastojen julkiset hankinnat
Valtiosektorin työpaikat osana julkisia rahavirtoja
Hankkeen verkkosivut: