– Koronavirus on otollinen kohde rokotekehitykselle, koska sen pinnalla on yhtä keskeistä proteiinia, niin sanottua piikkiproteiinia, jota se käyttää tarttuakseen kohdesolun pintaan ja jota vastaan rokotteen voi kehittää. Viruksella ei myöskään ole varaa juuri mutatoida tarttumisen kannalta tärkeää proteiiniaan, totesi akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston, Kansallisen neurokeskuksen, KYSin ja MSD:n järjestämässä Tutkimuksen uudet mahdollisuudet Kuopion kampuksella -webinaarissa.
Ylä-Herttuala kehittää Helsingin yliopiston professorien Kari Alitalon ja Kalle Sakselan kanssa Suomen Akatemian tuella geeninsiirtoon perustuvaa rokotetta uuteen koronavirukseen eli SARS-CoV-2-virukseen. Rokotteen ideana on viedä nenänielun limakalvon soluihin adenoviruskuljettimella dna-pätkä, joka koodaa kyseisen piikkiproteiinin rakenneosaa. Solut ilmentävät sitä ohimenevästi, mikä käynnistää immuunivasteen. Kokonaista koronavirusta elimistöön ei tarvitse viedä ollenkaan.
Tämän FINCOVAC-rokotehankkeen lisäksi Ylä-Herttuala esitteli lyhyesti maailmalla pitkälle edenneitä olevia rokotehankkeita, joissa immuunivasteen herättämiseen käytetään koronaviruksen täysimittaista piikkiproteiinia. – Omassa rokotteessamme käytämme piikkiproteiinista vain kohdesolun reseptoriin sitoutuvaa osaa. Se on tehokkaampaa tuottaa ja todennäköisesti tämä osa piikkiproteiinista ei herkästi mutatoidu, koska viruksella ei ole varaa mutatoida ainoaa avaintaan soluun.
Nenäsumutteesta laaja-alaisempi immuunivaste
Oxfordin yliopiston ja Astra Zenecan rokotteessa elimistöön viedään piikkiproteiinin geeni simpanssin adenoviruksesta muokatulla kuljettimella, Modernan rokotteessa käytetään piikkiproteiinin lähetti-RNA:ta ja liposomikuljetinta. Nämä rokotteet annetaan injektiona lihakseen, kun taas FINCOVAC-konsortion rokote annostellaan nenäsumutteena.
Ylä-Herttualan mukaan nenäsumutteeseen päädyttiin, koska virus luonnostaankin tarttuu hengitysteiden kautta. Näin näyttää myös syntyvän laaja-alaisempi immuunivaste kuin lihakseen annettavalla rokotteella. – Toisin kuin lihasinjektio, nenään ja ylänieluun annettu rokote tuottaa myös limakalvon IgA-vasta-aineita, jotka ensimmäisenä kohtaavat ja toivottavasti nitistävät elimistöön pyrkivän viruksen.
Ylä-Herttuala on tehnyt pitkäjänteistä, uraauurtavaa geeniterapian tutkimusta muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä pahanlaatuisten kasvainten hoidossa. Harppaus rokotekehitykseen ei hänen mukaansa ollut pitkä. – Tutkimusryhmässä on itse asiassa mietitty rokotehankkeita jo kauan ennen tätä pandemiaa. Virustaudissahan virus tekee tehokkaan geeninsiirron elimistöön ja saa isäntäsolun monistamaan omaa perintöainestaan. Geeniterapiassa käytämme kuljettimina adenoviruksia, joista on poistettu taudinaiheuttamiskyky. Niihin kloonataan hoitogeeniä, tässä tapauksessa rokoteaihio, jonka ne kuljettavat kohteeseen.
Tutkimusryhmän kehittämä adenoviruskuljetin on osoitettu turvalliseksi ihmisille, ja tutkijoiden perustamassa geenilääkeyritys Finvectorissa Kuopiossa on jo olemassa rokotteen tuotantoon tarvittava teknologia.
Ylä-Herttuala tähdensi, ettei tutkijoiden rokotehanke pyri kilpailemaan lääkejättien kanssa, vaan luomaan teknologia-alustan, joka tarvittaessa turvaisi ainakin suomalaisten rokotteet. – Sama teknologia soveltuu koronarokotteen lisäksi muiden vastaavien rokotteiden tuotantoon tulevissa pandemioissa.
Konsortion kehittämää rokotetta testataan parhaillaan eläimillä. Sen jälkeen edetään tutkimuksiin ihmisillä, ensin pienellä terveiden vapaaehtoisten joukolla ja myöhemmin isommilla potilasmäärillä. Ylä-Herttualan mukaan eteneminen riippuu viranomaisten vaatimuksista ja lisärahoituksesta, jota laajempi testaus vaatii. – On myös auki, missä päin maailmaa laajat testaukset toteutetaan, sillä ne vaativat ison väestön ja leviävän tautitilanteen.
Webinaarissa Ylä-Herttuala valotti myös koronaviruksen virologiaa sekä ihmisten ja koronavirusten yhteiseloa. Tämän virusperheen jäseniä on aika ajoin siirtynyt lepakoista ja jyrsijöistä väli-isäntien kautta ihmisiin. Ihmisillä aiemmin havaitut 4–6 koronavirusta aiheuttavat lähinnä lieviä hengitystieinfektioita. – Ne ovat niin vaarattomia, ettei niihin ei ole ollut tarvetta kehittää rokotetta.
2000-luvulla on sen sijaan ehditty säikähtää ihmiselle uusia, hengenvaarallisia SARS- ja MERS-koronaviruksia. Pandemian aiheutti lopulta kolmas eli nyt ihmiskuntaa piinaava SARS-CoV-2-virus.
Lääkehuolto ja kliininen tutkimus turvattava pandemian aikana
MSD:n lääketieteellinen johtaja Michael Pasternack avasi lääkeyrityksen näkökulmaa koronapandemiaan. – MSD Suomelle tilanteessa keskeistä on lääkehuollon ja Suomessa tehtävien tutkimusten turvaaminen. Molemmissa kyse on potilasturvallisuudesta.
Koronatilanne on tuonut haasteita esimerkiksi lääketutkimuksiin osallistuvien potilaiden rekrytointiin ja tutkimuskäyntien järjestämiseen. – Potilasturvallisuus edellä on menty, mutta sairaaloissa on silti huolehdittu hienosti myös tutkimusten etenemisestä. Se on tärkeää pandemiankin aikana, sillä uuden lääkkeen myöhästyminen voi vaikuttaa tuhansien potilaiden elämään.
Globaalisti myös MSD:llä on meneillään koronarokote- ja koronalääkehankkeita. Pasternackin mukaan tarvetta voi olla myös useille erilaisille rokotteille, ellei sama rokote sovikaan kaikille. – Iso kysymys on, kuka tuottaa kaikki tarvittavat rokotteet. MSD varaakin rokotteelle tuotantokapasiteettia riippumatta siitä, kenen kehittämää rokotetta lopulta tuotetaan, ja samaan varautuvat muutkin lääkevalmistajat.
20. lokakuuta järjestetyn webinaarin pontimena oli edistää lääketieteen alan tutkimustoimintaa ja tulevaisuuden näkemysten ymmärtämistä Kuopion alueella. Puheenjohtajana toimi Pasternackin lisäksi Kansallisen neurokeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Reetta Kälviäinen. Päivän toisessa sessiossa KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Esko Vanninen valotti KYSin tutkimustoimintaa ja Kuopio Healthin toimitusjohtaja Aki Gröhn tutkimusyhteistyötä ekosysteemissä. Lisäksi professori Reijo Sund esitteli Itä-Suomen yliopiston, KYSin ja MSD:n yhteistyöhankkeena Pohjois-Savon tietoallasympäristössä toteutettua RWD-tutkimusta tyypin 2 diabeteksen kustannuksista.
