Koulupoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina. Kouluakäymättömyydestä on tullut todellinen ongelma, jonka korjaamiseen tarvitaan koko nuoren ympärillä olevan verkoston yhteistyötä. On tärkeää, että kouluilla on toimivia tukikeinoja, joilla harvoin koulussa käyvät oppilaat saadaan pidettyä mukana koulun arjessa. Tämä tukee paluuta kokoaikaiseen koulunkäyntiin.
Piia Nenonen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan vuosiluokkiin sitomattomasti perusopetuksessa opiskelleiden nuorten koulupolkua. Tutkimuksessa ääneen pääsivät nuoret itse omien kokemustensa kautta. Haastatteluissa he kertoivat, millaisia kokemuksia heillä on kouluun kiinnittymisestään peruskoulun eri vaiheissa ja minkä tekijöiden he kokevat vahvistaneen tai heikentäneen kiinnittymistään.
Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta on voitu käyttää perusopetuksessa henkilökohtaisena tukikeinona opintojen katkeamisen ehkäisemiseksi tilanteissa, joissa oppilas ei kykene suorittamaan lukuvuoden aikana kaikkia vuosiluokkansa opintoja. Tällöin oppilaalle on tehty oma opintosuunnitelma, jonka mukaan hän on edennyt ja suorittanut opintonsa loppuun omalla aikataulullaan eikä keskeneräisten suoritusten vuoksi ole kerrannut koko vuosiluokkaa.
Koulu on nuorille merkityksellinen poissaoloista huolimatta
Tutkimuksessa selvisi, että kouluun kiinnittyminen näyttäytyi vaihtelevana. Vaikka nuorilla oli paljon poissaoloja, koulu koettiin yhä merkitykselliseksi. Yksikään haastatelluista nuorista ei kertonut luovuttaneensa peruskoulun suhteen missään vaiheessa, vaikka aikaa olisi kulunut normiodotuksiin verrattuna paljonkin. Tulosten mukaan nuorten kouluun kiinnittymistä edesauttoivat erityisesti sosiaaliset suhteet ja huoltajien tuki.
Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen aikana kouluun kiinnittyminen vahvistui myös erilaisten koulun tukikeinojen kautta. Koulun pedagogiset ratkaisut vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen aikana vähensivät nuorten poissaoloja, edesauttoivat kouluun kiinnittymistä ja tukivat opintojen loppuun saattamista.
Uudistunut laki toi muutoksia koulunkäynnin tukeen
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu oli sen voimassaoloaikana merkittävä keino tukea kouluakäymättömiä nuoria. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu kuitenkin poistui yhtenä opetuksen järjestämisen muotona, kun perusopetuksen lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmaan tuli muutoksia syksyllä 2025. Tilalle tuli muun muassa tavoitekokonaisuuksittain eteneminen.
Nenosen tutkimus tuo tietoa ratkaisuista, jotka kouluakäymättömät nuoret itse ovat kokeneet omaa kiinnittymistään vahvistaviksi tai heikentäviksi. Opetuksen järjestäjät ja tutkijat voivat hyödyntää tutkimustuloksia koulun tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kehittää koulun interventioita paremmin nuorten tarpeita vastaaviksi.
Artikkelin tiedot:
Nenonen, P., Waltzer, K., Äikäs, A., & Viljaranta, J. (2026). Vuosiluokkiin sitomaton opetus kouluun kiinnittymisen tukena. Kasvatus, 57(1), 24–40. https://doi.org/10.33348/kvt.148566
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Piia Nenonen, [email protected]
