Laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka suunniteltua ulkoisen laskennan ulkoistusta voidaan hallita organisaatioiden välistä kontrollia käyttäen. Tutkimus rakentuu tapaustutkimuksiin ja käyttää johdon interventioita, kontrolliarkkityyppejä sekä formaaleja ja informaaleja valvontamekanismeja teoreettisina linsseinä tulkinnassa ja analysoinnissa.
Tutkimusaihe on tärkeä, koska ulkoistus otetaan usein käyttöön nopeutettuna, jolloin operatiivisen johdon merkitys korostuu. Uudet toimintatavat vakiintuvat paremmin, kun määräilevien ja prosesseja kehittävien johdon interventioiden lisäksi hyödynnetään yhdessä uuden opettelua sekä organisaatiokulttuurin muutosta sosiaalisia suhteita vahvistaen.
Erityisesti julkisella sektorilla kunnat ja kuntaomisteiset osakeyhtiöt ulkoistavat paljon taloushallintoa. Näissä niin sanotuissa in-house ulkoistuksissa omistusrakenteet ovat kuntaomisteisten osakeyhtiöiden näkökulmasta usein hybridejä ja vaikuttavat siten kontrollointiin. Lisäksi hankalien ulkoistusten osalta ulkoistuksen jälkeinen kontrollointi usein puuttuu tai esiin tulleista hankaluuksista vaietaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa löydettiin ulkoistuksen kolmen aikaisemman käyttöönottovaiheen – kontakti, kontrahti eli sopimus ja kontrolli – lisäksi uusi vaihe konvertointi. Siinä erityisesti operatiivisen johdon kapasiteetti ja merkitys korostuvat. Taloushallinnon ulkoistuksessa oikein suunniteltu ja operatiivisen johdon osallistava suunniteltu muutos auttaa nopeutetun ulkoistuksen onnistumisessa. Kiihdytetyn ulkoistusprosessin näkökulmasta väitöstutkimus osoittaa, millaisia haasteita ja onnistumisia liittyy muutoksen rytmin tasapainottamiseen interventioiden ajoituksen, tahdistuksen ja jaksottamisen avulla.
Kuntaomisteiset osakeyhtiöt käyttävät hybridejä kontrollointiarkkityyppejä, kuten yksityiskohtaisia sopimuksia tai vaihtoehtoisesti melko epäspesifisiä sopimuksia, jolloin sisäsyntyinen kilpailu johtaa suorituskykyyn, joka on tasapainossa tavoitteiden tai odotusten kanssa. Ulkoistuspalveluiden tarjoajan kanssa muodostetut kehittämisryhmät lisäävät luottamusta operatiivisen johdon tasolla. Tämä vahvistaa operatiivisen johdon merkitystä. Yhteiset kehittämisryhmät mahdollistavat yhteisen asiantuntemuksen ja tietämyksen käytön ongelmanratkaisussa sekä helpottavat yhteistoiminnallisia ratkaisuja. Ilmeneviä ongelmia voidaan myös käsitellä kollektiivisina vastuina. Tutkimuksen tulokset vastaavat aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä havaintoja.
Aiempi kokemus ulkoistuksesta lisää tutkimuksen perusteella formaalien sopimusten merkitystä. Tämä puolestaan lisää strategisen johdon luottamusta palveluntarjoajan osaamiseen. Haasteellisissa ulkoistuksissa strategisen johdon tasolla toimivat virkamiehet vaikenevat opportunistisesti organisaatiohierarkiassa sekä ylöspäin että alaspäin oman etunsa saavuttamiseksi. Tutkimuksen perusteella virkamiehet eivät jaa kaikkea tarvittavaa tietoa kirjanpitoprosessit tuntevien operatiivisen tason johtajien kanssa. Opportunistinen vaikeneminen vähentää sekä organisaation sisäistä että organisaation välistä hyvää tahtoa ja luottamusta osaamiseen. Lisäksi teknisten prosessien toimimattomuus ja siitä johtuva hiljaisuus haittaa raporttien saatavuutta, mikä tutkimuksen perusteella vaikeutti käyttäytymisen seurantaa. Tämä puolestaan vaikeuttaa käyttäytymisen jälkikäteistä valvontaa raportointivälineiden avulla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Operatiivisen johdon osallistuminen muutosprosessiin sekä johdon interventioiden asianmukainen tahdistus, ajoitus, järjestys ja yhdistäminen vaikuttavat ulkoistetun taloushallinnon onnistuneeseen implementointiin. Suunniteltu organisaatiomuutos asettaa ulkoistetulle taloushallinnolle tavoitteen ja luo aktiiviset viestintäkanavat. Yksilöiden ja organisaatioiden sekä organisaatioiden välisen kontrollin välisellä yhteistyöllä voidaan vastata tehokkaasti rahan riittävyyteen ja koordinointihaasteisiin. Hiljaisuus sekä hiljaisuuden ja luottamuksen välinen vuorovaikutus voivat kuitenkin estää suunnitellun formaalin kontrollin onnistuneen käytön.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa käytetty laadullinen tutkimusmenetelmä soveltuu monimutkaisen ilmiön kuvaamiseen ja selittämiseen sen todellisessa kontekstissa. Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä toteutettuun tapaustutkimukseen valittiin kansainvälinen yritys, koska se oli riittävän suuri, jotta kaikki kirjanpitoprosessit olivat käytössä. Toinen essee on usean tapauksen tutkimus, jolla pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen käsitys kuntaomisteisten osakeyhtiöiden ja ulkoistetun taloushallinnon palveluntarjoajan välisistä suhteista. Julkisen sektorin organisaatiot tarjosivat hyvän kontekstin hybridin omistusrakenteen tutkimiselle. Kolmas essee on tapaustutkimus kahdesta julkisen sektorin organisaatiosta, koska ne tarjosivat mahdollisuuden syventää käsitystä haastavasta taloushallinnon ulkoistuksesta.
Aineistonkeruussa hyödynnettiin eri menetelmiä. Ensimmäisessä esseessä havainnoitiin koko ulkoistuksen prosessia. Toisessa ja kolmannessa esseessä haastateltiin sekä ulkoistajan että ulkoistuspalvelun tarjoajan strategisen ja operatiivisen tason edustajia. Haastatteluaineistoa täydennettiin sopimuksilla ja muulla kirjallisella materiaalilla.
KTL Arja Flinkmanin laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja Inter-organizational control in financial accounting outsourcing – From the perspectives of management interventions, trust and silence tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Antti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Henri Teittinen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Arja Flinkman, arja.flinkman(at)esedu.fi, 044 711 5691