Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Puheenjohtajan nuija sadan euron setelin päällä.

KTM Matias Huhtilainen, väitös 5.5.2023: Suomalaisten osuus- ja säästöpankkien konkurssiriski on madaltunut finanssikriisin jälkeisessä sääntely-ympäristössä

Yritysoikeuden ja talouden alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Finanssikriisin jälkeen pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa on uudistettu merkittävästi ympäri maailman. Tämä väitöstutkimus tarkastelee sääntelyuudistuksia Euroopan unionissa ja euroalueella. Oikeustaloustieteellisessä tutkimuksessa sääntelyn toimivuutta arvioidaan vertailemalla sille asetettuja tavoitteita sen tosiasiallisiin vaikutuksiin.

Hyvän sääntelyn merkitys korostuu taloudellisen toimeliaisuuden kohdalla yleisesti ja pankkijärjestelmän osalta erityisesti: yhtäältä toimivat ja tehokkaat rahoitusmarkkinat ovat edellytys taloudelliselle hyvinvoinnille, toisaalta rahoitusjärjestelmän linkittyneisyys ristiinomistusten ja keskinäisten liiketapahtumien vuoksi synnyttää riskin niin sanotusta systeemisestä kriisistä, joka toteutuessaan vaikuttaisi kielteisesti myös reaalitalouteen.

Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta sääntelijä kohtaa ennen kaikkea kaksi dilemmaa. Yhtäältä tulisi ratkaista hyötyjen ja kustannusten välinen riittävä ja mielekäs tasapaino, sillä taloudelliseen toimintaan puututtaessa joudutaan myös väistämättä luopumaan hyvistä asioista. Kärjistäen seuraava pankkikriisi olisi estettävissä yksinkertaisesti kieltämällä pankkitoiminta, mutta siitä syntyvät hyödyt tuskin olisivat niin suuret, että ne kompensoisivat esimerkiksi yritysten ja kotitalouksien heikentyneen rahoituksen saatavuuden aiheuttamat taloudelliset menetykset.

Toisaalta sääntely synnyttää sen kohteelle kustannuksia, minkä vuoksi sillä on käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Jos esimerkiksi heikentynyt kannattavuus ohjaa pankit korkeamman tuoton perässä aikaisempaa riskisempään liiketoimintaan, ovat sääntelyn tosiasialliset vaikutukset ristiriidassa sen alkuperäisten tavoitteiden kanssa. Oikeustaloustieteellinen lähestymistapa korostaakin, etteivät etukäteen asetetut hyvät tavoitteet yksin riitä, vaan sääntelyn mielekkyyden toteaminen edellyttää objektiivista jälkikäteisarviointia.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Väitöskirjassa tarkastellaan monia alan kirjallisuudessa laajasti käsiteltyjä tutkimusongelmia suomalaisen pankkisektorin näkökulmasta. Tutkimuksessa muun muassa havaittiin, ettei lyhyeksi myynnin kieltäminen finanssiyhtiöiden osakkeilla ole toimiva ratkaisu volatiliteetin hillitsemiseksi. Myös suomalaisten pankkien lainarahan tarjonta näyttää laskeneen ja hinta kasvaneen finanssikriisin jälkeisessä sääntely-ympäristössä. Samaan aikaan suomalaisten osuus- ja säästöpankkien konkurssiriski on madaltunut. Lisäksi väitöstutkimuksessa linkitetään jossain määrin uudella tavalla pankkisääntely organisaatioiden välistä luottamusta käsittelevään kirjallisuuteen siten, että makrovakaussääntelyn vaikuttavuuden ja toimivuuden mittatikuksi asetetaan sääntelyn kohteena olevien objektien kokemus sääntelyn oikeasuhtaisuudesta, tarpeellisuudesta ja yksittäisten toimenpiteiden mielekkyydestä. Tällöin sääntelyn voidaan odottaa olevan sitä vaikuttavampaa ja tehokkaampaa, mitä voimakkaampi on sääntelijän ja sääntelyn kohteena olevien objektien kokemus yhteisesti jaetuista intresseistä ja tavoitteista.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöskirja sisältää neljä kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistua artikkelia, joissa kaikissa olen ainoa kirjoittaja. Väitöstutkimuksessa hyödynnetään pääasiassa erilaisia paneeliregressiomenetelmiä, vain väitöskirjan toinen artikkeli on ainoa puhtaasti laadullinen tutkimus. Tutkimusprosessin aikana hyödynnetty monitasoinen tutkimusaineisto sisältää muun muassa eurooppalaisten finanssiosakkeiden kauppakäyntidataa, suomalaisten osuus- ja säästöpankkien tilinpäätöstietoja sekä väitöstutkimusta varten suomalaisille luottolaitoksille syksyllä 2016 toteutetun kyselyn tuloksia.

KTM Matias Huhtilaisen yritysoikeuden ja -talouden alaan kuuluva väitöskirja ”Studies on Post-Financial Crisis Banking Regulation in the European Union” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 5.5. klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100. Vastaväittäjänä toimii professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta ja kustoksena tutkimusjohtaja Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Lisätietoja:

Matias Huhtilainen, matias.huhtilainen(at)uef.fi