Kansainvälisessä CUDIS-hankkeessa on tunnistettu nykyisen työelämän ajurit.
Kulttuuritaidot ja digitiedot ovat ne kilpailutekijät, joiden pohjalta Pohjois-Karjalaan on lähdetty nyt kouluttamaan kansainvälisiä työntekijöitä ja asiantuntijoita. Itä-Suomen yliopistossa viime vuonna päättyneessä humanistien työllistymistä edistävässä hankkeessa saatiin alueen yrityksiltä nimittäin selvä viesti: alueen elinvoimaa lisäävät työntekijät, joilla on sekä kansainvälistä osaamista, eri kulttuurien tuntemusta että digitaitoja.
– Niitä pidetään tämänhetkisen ja tulevankin työelämän ajureina. Tälle pohjalle perustimme viime syksynä käyntiin lähteneen CUDIS-hankkeen, jonka tavoitteena on nyt yhdistää humanististen tieteiden ja tietojenkäsittelytieteen tietämys yhdeksi koulutukselliseksi kokonaisuudeksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén.
Hänen mukaansa tietojenkäsittelytieteen osaajat hyötyvät kulttuuritaidoista työyhteisöissään, verkostoitumisessa ja yhteistyökuvioissa. Humanistit taas tarvitsevat lisää valmiuksia digitalisoituvaan työelämään tehostaakseen omaa työtään ja ammattitaitoaan.
Monikulttuurisissa tiimeissä luodaan uudenlaista yhteistyötä
CUDIS-hankkeessa on mukana opiskelijoita useasta eri maasta. Kansainvälisiltä opiskelijoilta on Itä-Suomen yliopistossa saatu palautetta, että heitä kyllä kiinnostaisi jäädä opintojen jälkeen Suomeen, ja erityisesti Itä-Suomeen, töihin mutta työpaikkoja on ollut hankala löytää ilman verkostoja tai alueen tuntemusta.
– Meidän tehtävänämme onkin nyt parantaa työmahdollisuuksia tarjoamalla suoria kontakteja alueen työelämäedustajiin. Lisäksi teemme työtä sen eteen, että yritysten valmiudet ovat parempia ja ilmapiiri vastaanottavainen kansainvälisten osaajien rekrytointia varten, kuvailee projektisihteeri Oona Järvinen.
Tätä varten hankkeessa on luotu Digi- ja kansainvälisyyskypsyyden kehittämispalvelu, jossa opiskelijat ja valmistuneet työnhakijat vierailevat Pohjois-Karjalan yrityksissä ja mittaavat yritysten digi- ja kansainvälisyyskypsyyttä.
– Näin yritykset saavat tietoa, miten kehittää liiketoimintaansa näillä alueilla, Logrén kertoo.
Hankkeessa ohjataan opiskelijoita aktiiviseen yhteistyöhön myös keskenään. Kansainväliset sekä suomalaiset opiskelijat saavat näin luotua uusia yhteyksiä ja uudenlaisia verkostoja toistensa kanssa. Lisäksi eri alat yhdistyvät näin luonnollisesti keskenään. Ja harjoittelu monikulttuurisissa tiimeissä edistää osaamista muutenkin.
Opiskelijoista kahden näin eri alan yhdistäminen on ollut mielenkiintoista.
– Humanistiopiskelijat ovat kertoneet, että digitaitoja painotetaan heidänkin aloillaan yhä enemmän, joten tällaista hanketta on pidetty tarpeellisena. Opiskelijat ovat myös hyvin motivoituneita siitä ajatuksesta, että he voisivat jäädä hankkeen avulla töihin Itä-Suomeen. Verkostot ja yhteistyö ovat siinä toivottavasti apuna, Järvinen tiivistää.
Teemme hankkeessa työtä sen eteen, että yritysten valmiudet ovat parempia ja ilmapiiri vastaanottavainen kansainvälisten osaajien rekrytointia varten.
Oona Järvinen
Projektisihteeri
Kulttuurin ja teknologian yhdistäminen luo mielenkiintoisia kokonaisuuksia
Hanke järjesti marraskuun lopulla opiskelijoilleen Meet&Greet-tapahtuman Taidepuutarha Botaniassa. Tilaisuudessa esiteltiin toki itse hankettakin, mutta pääpaino oli paikallisten yrittäjien puheenvuoroissa. Tuottaja ja kuvauskonsultti Rami Saarikorpi sekä valotaiteilija ja yrittäjä Kari Kola kertoivat yrityksistään sekä siitä, miten he ovat päätyneet yrittäjiksi kansainväliselle alalle.
– Yrittäjien kertomuksissa kulttuuri, teknologia ja yrittäjyys kietoutuivat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi omat heidän kiinnostuksen kohteensa, vahvuutensa ja oikeanlainen tiimi nousivat puheissa menestyksen keskiöön, kuvailee yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo.
Hänen mukaansa opiskelijat kuvasivat puheenvuoroja innostaviksi, ja keskusteluja jatkettiin vielä yhdessä Botanian Visual Festivalia kierrellessä.
Toiveet työllistymisestä korkealla
Opiskelijat Ha Quynh Anh Vietnamista ja Rodion Pozhemetskiy Venäjältä ovat molemmat varovaisen innostuneita hankkeesta. Kumpikin heistä opiskelee Itä-Suomen yliopiston Linguistic Data Sciences -maisteriohjelmassa ja toivoo löytävänsä hankkeen avulla töitä Suomesta.
– Toki se riippuu vielä monesta asiasta. Joensuu ja Suomi ylipäätään ovat rauhallisia ja turvallisia paikkoja, ja tänne olisi mukava jäädä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että työllistyminen on ulkomaalaisille täällä melko hankalaa, Quynh Anh sanoo.
Pietarista kotoisin olevan Pozhemetskiyn haaveena on oma yritys, mielellään oma kahvila. Hän on kuullut, että tästä maisteriohjelmasta valmistuneista osa on jo työllistynyt Suomeen, joten toiveet ovat hänelläkin korkealla.
– Toivon hankkeen kautta saavani parempia verkostoja alueelle. Lisäksi tarvitsen tietysti lisää tietoa muun muassa lainarahoituksesta ja yrityslaeista.
Botanialla kuullut yrittäjien puheenvuorot tekivät Pozhemetskiyyn vaikutuksen.
– Heidän lähestymistapansa yrittäjyyteen ja omiin mielenkiinnon kohteisiin tuntui olevan niin intohimoinen, että puheenvuorot olivat todella inspiroivia.