Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt viisivuotisen akatemiatutkijan rahoituksen Anna-Leena Toivaselle liikkuvuus- ja kirjallisuustutkimusta yhdistävään hankkeeseen. Toimikunta myönsi lisäksi kolmivuotisen tutkijatohtorin rahoituksen Maija Dahlbergille, Sanna Mustasaarelle ja Maryam Zarra-Nezhadille. Hankkeissa tutkitaan lastensuojelua transnationaalisissa tilanteissa, perustuslakikontrollia sekä sosioemotionaalisten taitojen rikastuttamista varhaiskasvatuksessa.
Liikkuvuutta ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa
Yliopistotutkija Anna-Leena Toivanen sai 438 874 euroa hankkeelle Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan ranskankielisen afrikkalaisen kirjallisuuden tapoja kuvata konkreettisia liikkuvuuden muotoja 1900-luvun puolivälistä tähän päivään. Konkreettisia arkipäivän liikkuvuuden kuvauksia luetaan erilaisia afroeurooppalaisen liikkuvuuden konteksteja vasten – kuten opiskelijaliikkuvuus, matkailu, työ, rikollisuus, diasporiset kotiinpaluut japaperittomien siirtolaisten matkat. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ranskankielisen afrikkalaisen kirjallisuuden liikkuvuuskuvauksista tavalla, joka kiinnittää huomiota liikkuvuuden temaattisen ja muodollisen esittämisen muutoksiin. Samalla tutkimus kehittää työkaluja liikkuvuuskuvausten analysointiin kaunokirjallisuudessa. Tutkimushanke mahdollistaa Euroopassa liikkeellä olevien afrikkalaisten ymmärtämisen matkaajina tai liikkuvina subjekteina, ei ainoastaan siirtolaisina. Lisäksi hanke korostaa Euroopan roolia postkoloniaalisena mantereena. Tutkimus uusintaa tiedettä yhdistelemällä liikkuvuustutkimusta kirjallisuudentutkimuksen menetelmiin.
Kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä perustuslain tulkinnasta
Yliopistonlehtori Maija Dahlberg sai 255 386 euroa hankkeelle Kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä perustuslain tulkinnasta – Perustuslakikontrollin läpinäkyvyys ja legitiimiys.
Tutkimus analysoi perustuslakikontrollin legitimiteettiä ja läpinäkyvyyttä. Käytännössä perustuslakikontrolli tarkoittaa, että varsin yleisellä tasolla kirjattuja perustuslain säännöksiä tulkitaan lakiehdotuksen sisältöön nähden. Suomessa eduskunta – tarkemmin sanottuna perustuslakivaliokunta – on ensisijaisessa vastuussa lakiehdotusten perustuslainmukaisuudenvalvonnasta. Suomen järjestelmä poikkeaa yleisimmistä eurooppalaisista järjestelmistä, joissa päävastuu perustuslakikontrollista kuuluu tuomioistuimille. Perustuslakivaliokunta kuulee säännönmukaisesti perustuslakiasiantuntijoita ja pääasiallisesti noudattaa asiantuntijoiden näkemyksiä. Perustuslakiasiantuntijoilla on täten varsin merkittävää valtaa päättäessään, kuinka perustuslakia tulkitaan ja mikä merkitys perustuslain säännöksille annetaan. Kuitenkin asiantuntijainstituutioon kohdistuu monia läpinäkyvyyteen ja legitiimisyyteen liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi, kuinka asiantuntijat valitaan ja kenen tulkintoja seurataan.
Lastensuojelu rajat ylittävissä tilanteissa
Tutkijatohtori Sanna Mustasaari sai 262 239 euroa hankkeelle Relationaalinen analyysi suomalaisesta lastensuojelusta transnationaalisissa konteksteissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun rajat ylittäviä ja transnationaalisia tilanteita suomalaisen lastensuojelun näkökulmasta erityisesti tilanteessa, jossa lastensuojelullinen huoli kohdistuu ulkomailla olevaan lapseen. Tutkimusasetelmassa yhdistyvät yksilöiden omiin lapsuuskokemuksiin perustuvien kertomusten tutkimus, lastensuojelun käytäntöjen tutkimus sekä lainsäädännön ja oikeuskäytännön tutkimus. Tutkimuksessa kerätään monentyyppistä aineistoa sekä käytännöistä ja kokemuksista että poliittisesta keskustelusta, oikeudellisista dokumenteista ja oikeuslähteistä hyödyntäen etnografian, diskurssianalyysin ja lainopillisen tutkimuksen menetelmiä. Pääasiallisena tavoitteena on tuottaa uutta empiriaan perustuvaa tietoa sekä kehittää teoriaa ja käsitteistöä, joilla lasten hyvinvointia ja oikeuksia ja niihin vaikuttavia prosesseja voidaan yhä paremmin selittää. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää lastensuojelun toimintatapoja ja lainsäädäntöä kehitettäessä.
Sosioemotionaalisia taitoja varhaiskasvatuksesta
Tutkijatohtori Maryam Zarra-Nezhad sai 212 393 euroa hankkeelle Sosioemotionaalisten taitojen rikastuttaminen varhaiskasvatuksessa: Pedagogisen toiminnan kehittämisen interventio.
Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida PomPedasens-intervention vaikuttavuutta lasten sosio-emotionaaliseen kehitykseen suomalaisessa varhaiskasvatusympäristössä. Tavoitteena on vahvistaa lasten sosioemotionaalista kompetenssia lisäämällä varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogista sensitiivisyyttä. Sensitiivisyyden vahvistumisen oletetaan edistävän sosioemotionaalista oppimista ja vähentävän lasten heitä itseään ja muita häiritsevää käyttäytymistä. Intervention vaikuttavuutta arvioidaan ennen-jälkeen-asetelmalla kyselylomakkeilla, video-observoinneilla ja yksilöllisillä arvioilla. Tuloksia analysoidaan tilastollisilla monimuuttujamenetelmillä. Hypoteesina on, että interventioryhmässä häiritsevä käyttäytyminen vähenee, sosioemotionaalinen kompetenssi lisääntyy ja hyvinvointi vahvistuu. Tulosten odotetaan vastaavan tarpeeseen kehittää käytänteitä, jotka lisäävät vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten ymmärrystä lasten sosioemotionaaliseen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
Hae tutkijoita UEF Connectista
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen kaikkiaan 21 uudelle akatemiatutkijalle. Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita ja monipuolisesti verkottuneita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.
Lisäksi toimikunta myönsi rahoituksen kaikkiaan 31 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta pitää tärkeänä uransa alkuvaiheessa olevien, tieteellisesti lupaavien itsenäisten tutkijatohtoreiden rahoittamista toimikunnan eri aloilta. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tiedotteet ja rahoituspäätökset 7.5.2020: