Kuopiossa alkaa laaja tutkimus, joka selvittää murrosiän alkamista ja nuorten terveyttä – kaikki vuosina 2015 ja 2016 syntyneet lapset saavat kutsun tulla mukaan. Tutkimus pääsee alkuun Lastentautien tutkimussäätiön myöntämällä apurahalla.
Lastentautien tutkimussäätiö myönsi liki 2 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Joukossa on sekä useampivuotisia tutkimusryhmille suunnattuja apurahoja että pienempiä summia esim. väitöskirjan valmisteluun.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat nappasivat valtakunnallisesta kokonaispotista yhteensä 270 000 euroa. Suurimmat valtakunnallisesti jaetut summat olivat 90 000 euroa. Yhden niistä sai Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä, joka aloittaa Kuopion alueella laajan murrosiän alkamisajankohtaan, etenemisvauhtiiin, pituuskasvuun ja nuorten hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen. Sen tavoitteena on muun muassa selvittää, miten lapsen ravitsemus, liikunta, uni, mieliala ja stressi vaikuttavat murrosiän alkamiseen ja pituuskasvuun murrosiän vuosina.
Kaikkiaan 13 vuotta kestävä tutkimus antaa myös tietoa, onko murrosiän alkamisajankohdalla tai etenemisvauhdilla vaikutusta nuoren terveyteen 18-vuotiaana.
– Kyseessä on mittava tutkimus, johon kutsumme mukaan kaikki vuosina 2015 ja 2016 Pohjois-Savon alueella syntyneet lapset. Ensimmäinen ikäluokka saa kutsun ensi keväänä ja toinen vuotta myöhemmin. Lasten kehitystä seurataan 18 ikävuoteen saakka, tutkimusryhmää vetävä professori, LT Jarmo Jääskeläinen kertoo.
Tutkimuksessa on tavoitteena luoda Suomeen kansalliset seulontasäännöt murrosiän alkamisajankohdalle, etenemisnopeudelle ja sen aikaiselle pituuskasvulle.
– Suomessa on tosi hyvät kasvuseulat alle 12-vuotiaille, mutta ei puberteetti-ikäisille. Seuloja kuitenkin tarvitaan, jotta murrosiän aikatauluun ja kasvuun kohdentuvat tutkimukset tehdään oikeille lapsille ja nuorille, Jarmo Jääskeläinen sanoo.
Lasten tutkimukseen kuuluu alkututkimus, johon noin 6-vuotiaat lapset kutsutaan vanhempien kanssa. Tämän jälkeen tutkimukset järjestetään kouluilla, ja lapsilta kerätään sylki-, virtsa- ja hiusnäytteet puolen vuoden välein. Loppututkimus tehdään, kun mukana olevat ovat 18-vuotiaita.
– Tutkimus on pitkäkestoinen ja työläs, mutta tutkijoina ryhmässä ovat mukana kaikki KYSin lastenendokrinologit, ja yhteistyötä tehdään myös muiden koti- ja ulkomaisten erityisosaajien kanssa, Jarmo Jääskeläinen kertoo.
Tutkimus voi pelastaa lapsen
Kuopion tutkimus pääsee liikkeelle Lastentautien tutkimussäätiön apurahan ansiosta. Lastentautien tutkimussäätiö ja sen edeltäjä, Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistys, ovat jo 70 vuoden ajan olleet Suomessa merkittäviä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajia. Säätiö on viimeisten 12 vuoden aikana jakanut tutkimukseen yli 26 miljoonaa euroa, ja tuen määrä on ollut viime vuosina kasvusuunnassa.
Kuopioon myönnettiin myös 50 000 euron apurahat LT, dosentti Tuure Kinnuselle hankkeeseen, jossa tutkitaan veren ja nivelnesteen immunologisia muutoksia lastenreuman tautiaktiivisuuden ja hoitotuloksen ennustetekijöinä sekä LT Tanja Kuiri-Hänniselle hankkeeseen, jossa tutkimuskohteena on imeväisiän sukupuolihormonierityksen eli minipuberteetin merkitys lapsuus- ja nuoruusiässä.
LKT, emeritusprofessori Raimo Voutilainen sai 40 000 euron apurahan hankkeelle Vastasyntyneen hiusanalyysi sikiöajan aineenvaihdunnan ja altistuksen arvioinnissa.
LT Miika Arvonen sai 20 000 euron apurahan hankkeelle Lapsen hengitysvaikeutta visualisoivan 3D-tulostetun simulaattorin käyttö opetuksessa ja hengitystä tunnistavien algoritmien kehittämisessä ja LT Henrikki Nordman 10 000 euroa hankkeeseen, jossa selvitetään syntymäkoon yhteyttä lapsuusiän lihavuuteen ja aineenvaihduntaan.
Lisäksi kuopiolaistutkijoille myönnettiin neljä 2000–3000 euron väitöskirja-apurahaa. LL Leena Antikaisen väitöstyö liittyy raskausdiabetespotilaiden lasten kasvu- ja aineenvaihduntatutkimukseen, LL Johanna Annika Eronen tutkii imeväisiän sukupuolihormonierityksen eli minipuberteetin merkitystä lapsuus ja nuorusiässä, LL Inka Hämynen äidinmaidon mikrobiston merkitystä lasten astman, allergioiden ja infektiosairauksien kehittymisessä ja FM, lääketieteen ylioppilas Tina Salmi murrosikäisen valtimoterveyteen vaikuttavia lapsuusiän metabolisia tekijöitä.
– Viime vuosina julkinen tutkimusrahoitus on vähentynyt ja tutkimustyö on hyvin suurelta osin säätiöiden ja lahjoitusten varassa. Tutkimuskulttuuria ei ole varaa ajaa alas, sillä sitä ei saada takaisin nappia painamalla. Lastentautien tutkimussäätiö on koko historiansa ajan ollut tärkeä vaikuttaja siinä, että lastentautien tutkimus ja lasten saama hoito on Suomessa maailman huippua. Apurahojen myöntämisellä tuemme tutkimusosaamisen säilymistä Suomessa myös tulevaisuudessa, Tor Bergman, Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, sanoo.
Lähde: Lastentautien tutkimussäätiö
Kaikki vuodelle 2021 myönnetyt apurahat
Lisätietoja:
Professori Jarmo Jääskeläinen, p. 044 717 4716, jarmo.jaaskelainen (a) uef.fi
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jarmo.jaaskelainen/
