Joka viides pappi hyväksyisi eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa, ja jopa puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus.
– Tulos on yllättävä, sillä kristilliset kirkot ja yhteisöt pitäytyvät eutanasiaa vastustavissa näkemyksissä, ja aiemman tutkimuksen mukaan uskonnon ammattilaiset pääsääntöisesti vastustavat eutanasiaa, kertoo väitöskirjatutkija Miia Kontro.
Noin puolet papeista asennoituu eutanasiaan myönteisesti, kun kyseessä ei ole eutanasia osana suomalaista terveydenhuoltoa. Sen sijaan puolet papeista ei hyväksy eutanasiaa missään tilanteessa. Vaikka pappien asenteet eutanasiaa kohtaan ovat selvästi kielteisemmät kuin sairaanhoitajilla tai muulla väestöllä, on eutanasian hyväksyvien pappien osuus silti merkittävä.
Käytännöllisen teologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien asennoitumista eutanasiaan sekä mitkä tekijät vaikuttavat asennoitumiseen. Tutkimuksesta käy ilmi, että lähestyvän kuoleman todennäköisyys on pappien keskuudessa merkittävä eutanasian salliva tekijä, mutta yksilön kokema subjektiivinen kärsimys ei vielä riitä eutanasian sallimiselle.
Kaksi pappia viidestä sallisi eutanasian suurella todennäköisyydellä lähipäivien aikana kuolevan kohdalla, kun taas kivuista kärsivän potilaan kohdalla, jonka eliniänennuste on alle vuosi, eutanasian sallisi vain joka viides pappi.
– On huomattavaa, että omalle kohdalleen kestämättömässä kivussa eutanasian hyväksyisi kuitenkin jopa runsas kolmannes papeista. Myös kahdeksan prosenttia papeista, jotka vastustavat eutanasiaa kaikissa toista henkilöä koskevissa tapauksissa, sallisi eutanasian kuitenkin omalle kohdalleen.
Uskontoon liittyvät väittämät jakavat pappien kantoja
Ajatus Jumalan kaikkivaltiudesta elämän ja kuoleman suhteen näkyy pappien keskuudessa hallitsevana. Papeista 61 prosenttia ajattelee elämän olevan Jumalan kädessä, eikä ihmisen tule sekaantua sen päättymisajankohtaan. Sen sijaan vain 13 prosenttia papeista uskoo elämän päättämisen eutanasian avulla johtavan seurauksiin tuonpuoleisessa.
Miehet pitävät eutanasiaa enemmän Jumalan tahdon vastaisena kuin naiset.
– Näin on kaikkien hiippakuntien kohdalla lukuun ottamatta Porvoon hiippakuntaa, jossa miehet suhtautuvat eutanasiaan naisia myönteisemmin. Voidaan olettaa, että asenteet eutanasiaa kohtaan muuttuvat tulevaisuudessa yhä myönteisemmiksi naisten määrän lisääntyessä pappien keskuudessa ja erityisesti seurakuntien johtotehtävissä, sillä aiemman tutkimuksen mukaan naisjohtoiset seurakunnat ovat miesjohtoisia seurakuntia liberaalimpia, Kontro summaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt myös, että naispapit ovat miespappeja aktiivisempia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja avoimempia muutoksille. Tämä tuo muutospaineita kirkolle ja on nähtävissä esimerkiksi keskustelussa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden oikeuksista.
Oulun ja Lapuan hiippakunnassa asennoituminen eutanasiaan on selvästi muita hiippakuntia kielteisempi ja eutanasia nähdään muita hiippakuntia enemmän Jumalan tahdon vastaisena. Helsingin hiippakunnassa puolestaan eutanasiaan suhtaudutaan kaikista hiippakunnista myönteisimmin.
Uskonnon tärkeys elämässä on myös selkeä muuttuja, joka selittää asennoitumista eutanasiaan: mitä vähemmän uskonnolla on merkitystä papin elämässä, sitä sallivammin hän suhtautuu eutanasiaan. Kuolevien kohtaamisella työssä, vastaajan iällä tai työnkuvalla ei nähty tilastollisesti merkittävää yhteyttä pappien eutanasia-asenteisiin.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella yhteistyössä Suomen kirkon pappisliiton kanssa. Tutkimukseen vastasi 541 pappia. Tutkimusartikkeli ”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien asenteet eutanasiaa kohtaan” julkaistiin Teologisessa Aikakauskirjassa 18.12.
Lisätietoja:
Miia Kontro, miiakon(at)student.uef.fi