Orjamarkkinat romahtivat suvereenin kuningasvallan, territoriaalivaltioiden ja niiden laillisuusvallan synnyn myötä Länsi-Euroopassa sydänkeskiajalla. Venäjällä klaanivalta ja poikkeva oikeusjärjestelmä synnyttivät kuitenkin talousjärjestelmän, joka suosi monimuotoista verkottunutta kauppiaskuntaa. Tämä mahdollisti osaltaan orjakaupan jatkumisen. Professori Jukka Korpelan juuri ilmestynyt Slaves from the North -teos on ensimmäinen tutkimus, jossa pyritään selittämään Venäjän talousjärjestelmän kehitystä Lähi- ja Keski-Aasian talousjärjestelmien vaikutuksella. Teoksen on kustantanut Brill.
Korpela yhdistää tutkimuksessaan suomalaisiakin koskettaneen itäisen orjakaupan valtionmuostukseen ja valtiontalouden syntyyn. Suomalaiset ja karjalaiset olivat Itä-Euroopan karjakaupan kohteina. Heitä oli kannattavaa viedä kaukaisille orjamarkkinoille, sillä pohjoisen ihmisillä oli ominaisuuksia, joista etelässä oltiin valmiita maksamaan. Vaaleat suomalaiset ja karjalaiset olivat idän orjamarkkinoilla kalliita luksustuotteita. Ihmisiä saalistettiin sodissa ja ryöstöretkillä, mutta perheet myös myivät lapsiaan.
Basaaritalous jatkui Venäjällä
Länsi-Euroopassa orjamarkkinat romahtivat sydänkeskiajalla, kun itsevaltaiset hallitsijat pyrkivät estämään mahtavien klaanipäälliköiden ja itsestään riippumattomien valtayksiköiden synnyn. Tähän kehitykseen orjuus sopi huonosti, koska jokaisen yksilön piti olla suoraan kuninkaan laeista riippuvainen. Vallitsevista käsityksistä poiketen orjuus jatkuikin länsimaissa vain poikkeusoloissa, joissa oli mahdollista harjoittaa kannattavaa massatuotantoa kuten Amerikassa.
Länsi-Euroopassa myös kaupankäynnin idea muuttui tavarakaupasta sijoitustoiminnaksi, jota kuninkaan valta tuki 1300-luvulta lähtien. Talousjärjestelmän muuttuminen merkantilismin oppien mukaiseksi loi kontrolloidut kansantaloudet. Itäisessä Euroopassa monimuotoinen verkottunut kauppiaskunta ei sen sijaan ollut ruhtinaanvallan kontrollissa. Siksi myöskään ruhtinaanvalta ei eronnut kaupankäynnistä eikä Venäjälle syntynyt itsenäistä valtion- tai kansataloutta, vaikka Moskovan ruhtinaskin tätä yritti 1500-luvulla. Tämän seurauksena monimuotoinen tavarakauppa – basaaritalous – jatkui. Myös rahoitusjärjestelmä kehittyi toisille linjoille kuin julkisen pankkilaitoksen syntyyn. Näissä olosuhteissa orjuus ja orjakauppa jatkuivat, joskin suomalaisten osuus supistui, kun Ruotsin valtakunnan integriteetti lujittui 1500-luvulta alkaen.
Korpela, Jukka (2018) Slaves from the North. Finns and Karelians in the East European Slave Trade, 900–1600. Brill.
Lisätietoja: professori Jukka Korpela, puh. 050 372 8665, jukka.korpela(at)uef.fi