Subarktisilla alueilla ennustetut muutokset ilmastossa ovat keskiarvoa voimakkaampia ja maankäyttö on voimistumassa. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti Lapissa 20 järven ravintoverkkojen biomassoja sekä omega-3-rasvahappopitoisuuksia levistä petokaloihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu laskee kohti rehevämpiä ja lämpimämpiä järviä, mutta se ei näy eroina kalojen lihaksen arvokkaiden omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, pitoisuuksissa. Lämpötilan ja ravinnekuorman nousu muuttaa järvien lajistoa ja erityisesti kalastoa arvostetuista lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä.
Tutkimuksessa määritettiin 20 subarktisen järven eliöyhteisöjen biomassoja sekä omega-3 rasvahappopitoisuuksia levistä petokalayhteisöihin. Tutkijat havaitsivat suuria eroja kirkkaiden ja rehevämpien järvien eliöyhteisöissä. Lämpötilan ja järvien tuottavuuden lisääntyessä erityisesti levien ja särkikalojen määrä lisääntyy muita lajiyhteisöjä voimakkaammin.
– Kalaa on erittäin paljon rehevämmissä sinileväpitoisissa järvissä, mutta kalastuksellisesti arvokkaiden lohikalojen määrä vähenee ja särkikalojen määrä lisääntyy voimakkaasti mentäessä pohjoisista järvistä kohti eteläisempiä järviä, sanoo tutkimusohjelmaa koordinoiva professori Kimmo Kahilainen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.
Rasvahappoja tuottavat leväyhteisöt muuttuvat
Suuri osa järvien elonkirjosta koostuu vedestä, hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Osa rasvoista, kuten pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, ovat eliöille fysiologisesti tärkeitä, mutta vain tietyt leväryhmät, kuten piilevät, tuottavat näitä rasvahappoja tehokkaasti.
Ravintoverkon selkärangattomat, kuten eläinplankton ja pohjaeläimet, syövät leviä, jolloin levien tuottamat tärkeät rasvahapot, kuten EPA ja DHA -rasvahapot, kulkeutuvat ravintoverkossa eteenpäin. Tutkijat mittasivat EPA- ja DHA-pitoisuuksia jokaisen tutkimusjärven lajistosta levistä petokaloihin.
– Havaitsimme piilevävaltaisten leväyhteisöjen muuntuvan sinilevävaltaisiksi ja samanaikaisen ravinnollisen laadun heikkenevän myös selkärangattomien yhteisöissä mentäessä kirkasvetisistä järvistä kohti sameavetisempiä, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Ossi Keva Jyväskylän yliopistosta.
Vaikka eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu omega-3-rasvahapoilla mitattuna heikkeni, yllätyksekseen tutkijat eivät havainneet eroja kalojen lihaksen EPA- ja DHA-pitoisuuksissa. Sen sijaan tutkimus osoitti, että rehevämpien järvien kalasto kokonaisuudessaan sisälsi enemmän EPA ja DHA -rasvahappoja.
– Lämpimämmissä ja tuottavammissa ympäristöissä järvet ovat rehevämpiä tuottaen enemmän kalaa ja siten myös rasvahappoja, mutta kalasto muuntuu samanaikaisesti arvostetuista lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä. Pohjoissuomen järvet eivät ole kirkastumassa tulevaisuudessa, suunta on pikemminkin kohti lämpimämpiä ja rehevämpiä järviä ja muutokset eliöyhteisöissä ovat sen mukaisia, Keva sanoo.
Subarktisten järvien eliöyhteisöjä koskeva tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän, Helsingin, Itä-Suomen ja New Brunswickin yliopistoista sekä itävaltalaisesta makeanvedentutkimuksen yksiköstä.
Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Global Change Biology -tiedejulkaisusarjassa 30.10.2020.
Linkki tutkimukseen: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.15387
Kuva: Lämpötilan ja tuottavuuden noustessa kirkkaat vedet muuttuvat sameiksi. (Kuva: Joonas Linkola)
Lisätietoja: Ossi Keva, Jyväskylän yliopisto, ossi.keva@jyu.fi, puh. 0400 618 944