Suuri osa lasten lääkehoidoista toteutetaan aikuisille tarkoitetuilla lääkkeillä, joita ei ole tutkittu lapsilla. Lapsen elimistössä lääke voi kuitenkin vaikuttaa eri tavoin kuin aikuisella.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että lapsi on kooltaan pienempi. Lapsen elimistö on vesipitoisempi ja aineenvaihdunta toisenlainen. Lääkkeen käsittely elimistössä voi eri ikävaiheissa olla nopeampaa tai hitaampaa kuin aikuisella, lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen kertoo.
Vauvaikäisten elimistöstä lääkkeet voivat poistua hyvin hitaasti. Ne pääsevät heillä helpommin keskushermostoon, ja esimerkiksi nukutusaineen vaikutus voi pitkittyä huomattavasti.
– Leikki-ikäisellä taas aineenvaihdunta on vilkasta ja lääke saattaa poistua elimistöstä jopa nopeammin kuin aikuisella. Jos ei tätä oteta huomioon, riskinä on liian niukka tai harva annostelu ja esimerkiksi riittämätön kivunlievitys.
Kaikki aikuisten lääkkeiden apuaineet eivät sovi lapsille. Lapset tarvitsevat myös heille sopivia lääkemuotoja, kuten riittävän pieniä tabletteja sekä nestemäisiä ja jauhemaisia lääkkeitä.
Nykyisin vallalla on käsitys, että lapsilla on yhtä lailla oikeus omassa ikäryhmässään tutkittuihin lääkkeisiin kuin aikuisillakin.
Lääketeollisuus on perinteisesti ollut haluton viemään läpi kalliita lääketutkimuksia eri ikäisillä lapsilla. Suurin osa markkinoilla olevista lääkkeistä on tutkittu vain aikuisilla ja saanut myyntiluvan aikuisten hoitoon.
– Niitä joudutaan käyttämään paljon myös lapsilla, koska heille tarkoitettuja lääkkeitä ei ole saatavilla. Yli puolet lapsipotilailla käytetyistä lääkkeistä on sellaisia, joita ei ole asianmukaisesti tutkittu lapsilla, Jääskeläinen toteaa.
Hänen mukaansa lasten lääkehoito on kyllä kokonaisuutena hyvällä tolalla.
– Lapsilla käytetyistä aikuisten lääkkeistäkin on paljon kokemukseen perustuvaa tietoa. Lääkeannokset mietitään huolellisesti ja haitat on lapsilla helpompi huomata.
– Tutkittua tietoa tarvittaisiin kuitenkin kipeästi erityisesti pienimpien lasten ja vastasyntyneiden lääkehoidosta.
Lääkkeiden tutkimista lapsilla on voitu vältellä myös eettisin perustein. Nykyisin vallalla on käsitys, että lapsilla on yhtä lailla oikeus omassa ikäryhmässään tutkittuihin lääkkeisiin kuin aikuisillakin. EU:ssa tuli vuonna 2007 voimaan lastenlääkeasetus, joka velvoittaa lääkeyritykset tutkimaan uudet aikuisten lääkkeet myös lapsilla, jos ne arvioidaan lapsille tarpeellisiksi. Jos markkinoilla olevaa lääkettä on tutkittu lapsilla, tieto soveltuvuudesta lapsille pitää sisällyttää valmisteyhteenvetoon. Uusien lastenlääkkeiden kehittämiseen houkutellaan erilaisin kannustimin.
Syöpälääkkeitä ei kehitetä lapsille samaan tahtiin kuin aikuisille.
Jarmo Jääskeläinen
Lastentautien professori
Jääskeläisen mukaan asetuksen vaikutuksia ovat vesittäneet lääkevalmistajien hakemat poikkeusluvat, mutta suunta on oikea. Kymmenessä vuodessa lapsille saatiin 260 uutta lääkettä. Osa on kokonaan uusia, osassa käyttöaihe on laajennettu lasten hoitoon.
– Esimerkiksi lasten reumasairauksien lääkevalikoima on parantunut merkittävästi. Toisaalta syöpälääkkeitä ei kehitetä lapsille samaan tahtiin kuin aikuisille. Tätä puutetta paikkaa onneksi syöpälääkärien tehokas tiedonvaihto ja tutkimusyhteistyö lasten syöpien hoidossa.
– Merkittävä ongelma lasten lääkehoidossa voivat tulevaisuudessa olla ultrakalliit harvinaislääkkeet. Kun niiden valikoima kasvaa ja harvinaissairauksien diagnostiikka tehostuu, joudutaan keskustelemaan siitä, mitä yhteiskunnalla on varaa korvata.
Lastenlääketutkimusten edistämiseksi on perustettu EU:ssa verkosto, johon kuuluu myös suomalaisten yliopistosairaaloiden FINPEDMED-tutkimusverkosto.
– Tarvetta on sekä lääketeollisuusvetoisille että akateemisille tutkimuksille. Edistysaskelia ovat Tampereelle ja Helsinkiin perustetut lastenlääketutkimuskeskukset, toteaa FINPEDMEDin johtoryhmään kuuluva Jääskeläinen.
Hänen kokemuksensa mukaan perheet suhtautuvat lääketutkimuksiin myönteisesti. – Uusien hoitojen tutkimista lapsen sairauteen pidetään tarpeellisena.
Lääkitäänkö lapsia yleensä kotona oikein?
– Turhaakin varovaisuutta on kipu- ja kuumelääkkeiden annostelussa, kun lapsi on kipeänä. Sen sijaan yskänlääkkeistä lapsille ei ole hyötyä eikä niitä pidä käyttää, Jääskeläinen neuvoo.
– Pitkäaikaislääkitykset eivät aina toteudu suunnitellusti lapsillakaan. Kannattaa muistaa, että vaikka lääkityksen laiminlyönnistä ei tulisi heti oireita, se voi pitemmän päälle johtaa sairauden pahenemiseen, esimerkiksi astmaatikolla keuhkojen toiminnan heikkenemiseen.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018.
Oksikodoni on voimakas kipulääke, jota käytetään esimerkiksi leikkaus- ja syöpäkivun hoidossa. Kuopiolaistutkimuksessa selvitettiin sen annostelua vastasyntyneille pikkukeskosia myöten. Oksikodonin annosteluun vaikuttaa huomattavasti, paljonko raskausviikkoja on takana.
– Tietoa sovelletaan nyt maailmanlaajuisesti pienten hoidossa, tutkimusta johtanut anestesiologian professori Hannu Kokki kertoo.
Vastasyntynyt voi tarvita kivunlievitystä esimerkiksi hengityskoneessa tai toimenpiteiden yhteydessä.
– Lasten akuutin kivun lääkehoidosta on paljon tutkittua tietoa, mutta lastenlääkeasetuksen tavoitteista huolimatta tieto ei aina päädy valmisteyhteenvetoihin, Kokki toteaa.
Hänen ryhmänsä on julkaissut yli 30 tutkimusta, joissa on osoitettu tulehduskipulääke ketoprofeenin teho ja turvallisuus lapsilla. Tutkimustiedon ansioista ketoprofeenia osataan käyttää lapsilla järkevinä annoksina, vaikka sen sopivuus lapsille ei vieläkään näy valmistetiedoissa.
Sen sijaan pitkäkestoisen kivun hoitoon lapsilla tutkittuja lääkkeitä on niukasti.
– Mikä sopii aikuiselle, ei aina sovi lapselle. Kivun hoito aikuisten masennuslääkkeillä on johtanut jopa itsemurha-ajatuksiin lapsilla.
Pitkäkestoiset kiputilat, kuten tuki- ja liikuntaelinkivut, ovat kuitenkin lapsilla ja nuorilla yleisiä. – Teini-ikäisistä niitä on 20–35 prosentilla, ja heistä 80 prosentilla on pitkäkestoista kipua myös aikuisiässä.
Kokki tähdentää, että kohtalaisen kova ja kova kipu pitäisi aina hoitaa, mutta aina ei tarvita lääkettä. – Lääkkeettömät menetelmät, kuten lämpö- ja kylmähoidot, liikunta ja psykologiset menetelmät ovat lapsilla vielä tehokkaampia kuin aikuisilla.
Mitä kivun kotihoidossa kannattaa muistaa?
– Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä, ibuprofeenia tai naprokseenia, voi käyttää kivun itsehoidossa. Koska tulehduskipulääkkeisiin liittyy munuaisten rasittumisvaara, on varmistettava, että lapsi juo, eikä niitä pidä käyttää, jos lapsi ripuloi tai oksentelee.
– Kasvukipuihin ja muihin tuki- ja liikuntaelinperäisiin kipuihin tehoaa mentolivoide. Siitä on apua myös niska-hartiakipuun ja päänsärkyyn. Puhaltaminen ja silittäminen lievittävät myös ihan tutkitusti kipua.