Laaja eurooppalainen asiantuntijaverkosto on julkaissut strategian solupohjaisen täsmälääketieteen edistämiseksi terveydenhuollossa. Verkoston julkaisema LifeTime Strategic Research Agenda sisältää yksityiskohtainen suunnitelman tieteen uusimpien läpimurtojen ja teknologioiden hyödyntämiseksi sairauksien yksilöllisessä, solupohjaisessa hoidossa läpi eliniän. Suunnitelmaa esitellään Nature-lehdessä julkaistussa näkökulma-artikkelissa.
LifeTime-aloitteessa on mukana satoja tutkimuksen, potilastyön ja teollisuuden asiantuntijoita sekä päättäjiä ympäri Eurooppaa. Julkaisun kirjoittajina on myös Itä-Suomen yliopiston tutkijoita ja siinä esitellään strategia yksilöllisen hoidon edistämiseksi viidessä tautiryhmässä: syöpä, neurologiset sairaudet, tartuntataudit, krooniset tulehdukselliset sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Tavoitteena on käynnistää Euroopassa yksilöllisen solupohjaisen täsmälääketieteen aikakausi, joka mahdollistaa paremmat hoitotulokset, kustannustehokkaamman hoidon ja uudenlaiset asiakaskokemukset terveydenhuollossa.
Taudit voidaan havaita varhaisemmin ja hoitaa tehokkaammin
Toimiva ja terve keho edellyttää solujen erilaistumista tiettyihin tehtäviin kudoksissa ja elimissä. Sairauksiin johtavat solutason muutokset havaitaan usein vasta oireiden ilmaantuessa, jolloin voidaan tarvita raskaita ja kalliita hoitoja tai tehokkaita hoitoja ei ole saatavilla. Nykyteknologialla voidaan kuitenkin tarkastella molekyylitason tapahtumia jopa yksittäisten solujen tasolla ja havaita sairauksien kehittyminen tai hoitoresistenssi paljon aikaisemmin. Yhdistämällä käänteentekevät yksittäissolu- ja kuvantamistekniikat, tekoäly ja yksilölliset tautimallit voidaan ennustaa sairauden puhkeaminen entistä aiemmin ja valita tehokkaimmat hoidot potilaskohtaisesti. Hoito voidaan kohdistaa sairastuneisiin soluihin jo ennen pysyvien haittojen ilmenemistä, mikä parantaa olennaisesti monien potilaiden ennustetta ja säästää miljardeja euroja sairauksien aiheuttamista kustannuksista Euroopassa.
Tiekartta LifeTime-aloitteen toteuttamiseen
LifeTime Strategic Research Agenda (SRA) ja näkökulma-artikkeli kuvailevat, kuinka mainittuja teknologioita tulisi nopeasti kehittää yhteistyössä, mukauttaa hoitoympäristöihin ja soveltaa eri sairauksien hoitoon. Olennaista on eurooppalaisten infrastruktuurien, tutkimuslaitosten, sairaaloiden ja teollisuuden välinen tiivis vuorovaikutus, joka mahdollistaa laajojen lääketieteellisten aineistojen muodostamisen, jakamisen ja analysoimisen yli valtionrajojen. Visioon kuuluu eettisesti vastuullinen tutkimus koko Euroopan kansalaisten eduksi.
LifeTime-aloitteen koordinaattori, Berliinin MIMSB-instituutin molekyylilääketieteen MDC-keskuksen johtaja, professori Nikolaus Rajewsky arvioi, että tällä lähestymistavalla voidaan tulevaisuudessa parantaa eurooppalaisten terveyttä.
– LifeTime on tuonut yhteen eri alojen tutkijoita, kuten biologeja, kliinikoita, datatieteilijöitä, insinöörejä, matemaatikoita ja fyysikoita terveyteen ja sairauksiin liittyvien molekyylitason mekanismien ymmärtämiseksi entistä paremmin. Solupohjainen lääketiede antaa lääkäreille mahdollisuuden aikaisempiin diagnooseihin ja sairauksien ennakointiin ennen pysyvien haittojen ilmenemistä.
CNRS:n tutkimusjohtaja ja Pariisin Curie-instituutin tutkimuskeskuksen kunniajohtaja Geneviève Almouzni koordinoi myös LifeTime-aloitetta ja ennakoi sille valtavaa sosiaalista ja taloudellista vaikutusta. – Solupohjaisen täsmälääketieteen käyttöönotto parantaa merkittävästi monien sairauksien hoitoa. Potilaat ympäri maailmaa voivat elää pidempään ja terveempinä. Pelkästään syövän hoidon tehostuessa ja Covid-19-taudin tehohoitojaksojen lyhentyessä voidaan säästää miljardeja euroja. Toivomme EU-johtajien ymmärtävän, että tämän edellytyksenä olevaan tutkimukseen on investoitava nyt.
LifeTime-verkostoon ja julkaisun kirjoittajiin kuuluvat professorit Asla Pitkänen ja Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.
– Yliopiston ja KYSin ainutlaatuiset tutkimusaineistot yhdessä huippuosaamisen ja neuroteknologian kanssa ovat johtaneet kutsuun olla mukana meille tärkeässä aloitteessa ja yhteistyöverkostossa, Leinonen toteaa.
Pitkänen kertoo, että LifeTime-aloitteessa mainitaan erityisesti epilepsian, Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkodementian tutkimuksen tarpeellisuus. – Se on tietysti positiivinen asia yliopiston neurotieteiden tutkimusstrategian kannalta, jonka keskiössä kyseiset tutkimusalueet ovat.
Lisätietoja:
Professori Asla Pitkänen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/asla.pitkanen/
Professori Ville Leinonen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ville.leinonen/
Rajewsky, N. et al. LifeTime and improving European healthcare through cell-based interceptive medicine. Nature https://www.nature.com/articles/s41586-020-2715-9
LifeTime Strategic Research Agenda
Torres-Padilla, M. E. et al. Thinking ‘ethical’ when designing a new biomedical research consortium. EMBO J, doi:10.15252/embj.2020105725 (2020) https://doi.org/10.15252/embj.2020105725