Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tavoitteena oli tutkia elämän loppuvaiheen hoidon toteutumista Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien vuodeosastolla vuosina 2010–2018 menehtyneillä potilailla ennen palliatiivisen poliklinikan perustamista ja sen jälkeen. Tutkimme myös midatsolaamin käyttöä saattohoitovaiheessa. Lisäksi selvitimme elämän loppuvaiheen sairaalahoidon kustannukset potilailla, joilla oli kontakti palliatiiviseen yksikköön verrattuna niihin, joilla sitä ei ollut.
Aiempien tutkimusten mukaan palliatiivisten hoitotiimien mukanaolo voi muun muassa helpottaa potilaiden oireiden hallintaa ja vähentää solunsalpaajahoidon käyttöä elämän loppuvaiheessa. Se voi myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia, jotka näyttävät kasvavan elämän loppua kohden. Palliatiivisen hoidon saavutettavuudessa ja laadussa on kuitenkin edelleen alueellisia eroja ja hoidon kehittäminen vaatii tutkimustietoa. Midatsolaamin käytöstä sedaatiotarkoituksessa Suomessa ei myöskään ole juurikaan tutkimustietoa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin hoidonrajauksia ja syöpähoitojen toteutumista. DNR-hoidonrajausten ja saattohoitolinjausten määrä lisääntyi selvästi palliatiivisen poliklinikan perustamisen jälkeisellä ajanjaksolla. Nämä päätökset kuitenkin tehtiin edelleen varsin myöhään, pääsääntöisesti viimeisten elinpäivien aikana. Syöpähoitojen toteutumisessa elämän loppuvaiheen aikana ei ollut merkittävää eroa vertailtujen ajanjaksojen välillä; noin kymmenen prosenttia potilaista sai solunsalpaajahoitoa viimeisen kahden elinviikon aikana.
Toisessa osatyössä tutkimme midatsolaamin käyttöä kuolemaa edeltävässä palliatiivisessa sedaatiossa. Sitä käytettiin noin joka seitsemännellä potilaalla. Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa, yleisimmät sedaatioon johtaneet oireet olivat hengenahdistus, kipu ja delirium ja yleisimmät syöpätyypit keuhko- ja suolistosyöpä. Kolmanneksella potilaista midatsolaami annosteltiin jatkuvana infuusiona, muilla bolusannoksina. Useat bolusannokset ja jatkuva infuusio aloitettiin hieman vajaa vuorokausi ennen kuolemaa, kun taas yksittäisbolus annettiin keskimäärin 30 minuuttia ennen kuolemaa. Midatsolaamia saaneet potilaat olivat keskimäärin nuorempia kuin ne potilaat, jotka eivät palliatiivista sedaatiota tarvinneet.
Kolmannessa osatyössä tutkittiin sairaalahoidon kustannuksia viimeisen 30 elinpäivän aikana. Totesimme, että kustannukset olivat merkittävästi eli 33 prosenttia ja keskimäärin 2000 euroa alhaisemmat niillä potilailla, joilla oli ollut hoitokontakti palliatiiviselle poliklinikalle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Palliatiivisen hoidon laatu Suomessa on parantunut viime vuosina merkittävästi. Edelleen kehitystarvetta on, etenkin harvaan asutuilla alueilla. Väitöskirjani antaa kattavasti tietoa elämän loppuvaiheen hoidosta ja toivottavasti auttaa edelleen kehittämään palliatiivista hoitoa alueellamme.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjan aineistona olivat KYSin syöpätautien vuodeosastolla vuosina 2010–2018 menehtyneet potilaat, joiden elämän loppuvaiheen hoitoa tässä väitöskirjassa tarkasteltiin.
Lääketieteen lisensiaatti Anna-Maria Tolppasen väitöskirja PreMortem - End-of-life care in cancer patients (Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoito) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Matti Aapro Clinique de Genolier -sairaalasta Sveitsistä ja kustoksena dosentti Vesa Kataja Mikkelin keskussairaalasta.
