Sydänkirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
A-tyypin dissekaatio on äkillinen ja hengenvaarallinen nousevan aortan seinämän repeämä, johon liittyy merkittävä kuolleisuus. Sitä edeltää yleensä nousevan aortan laajentuma, joka puolestaan on usein oireeton ja todetaan kuvauksissa sattumalöydöksenä. Nykyisten hoitosuositusten mukaan nousevan aortan laajentumaa sairastavia seurataan toistuvilla kuvantamistutkimuksilla ja seurannan tavoitteena on ajoittaa oikein komplikaatioita ennaltaehkäisevä aorttakirurgia. Leikkauspäätös perustuu pääasiassa nousevan aortan halkaisijaan, mutta myös halkaisijan kasvunopeus, nousevan aortan pituus ja potilaan muut ominaisuudet tulee ottaa huomioon. Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa dissekaatioista tapahtuu potilaille, jotka eivät sitä ennen täytä nykyisiä leikkauskriteerejä. Siksi tarvitaan tarkempia menetelmiä potilaan yksilöllisen dissekaatioriskin arvioimiseen. Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin aortan halkaisijan ja pituuden muutoksia ajan kuluessa sekä niiden merkitystä dissekaatioriskiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksissa havaittiin, että nousevan aortan halkaisijan ja pituuden kasvu on hidasta suurimmalla osalla aortan laajentumaa sairastavista, vaikkakin nopeampaa niillä, joille tulee dissekaatio. Nousevan aortan halkaisijan ja pituuden kasvu on lineaarista ja nämä mitat kasvavat toisistaan riippumatta. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nousevan aortan pituuden kasvunopeudella voi olla merkittävä rooli dissekaatioriskin arvioinnissa. Lisäksi huomattava osa dissekaatiopotilaista ei ylittänyt nykyisiä leikkausrajoja ennen sairastumistaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset tukevat siirtymistä lähinnä nousevan aortan laajentuman halkaisijaan perustuvasta arvioinnista kohti kokonaisvaltaisempaa ja yksilöllisempää riskinarviointia, joka huomioi nousevan aortan halkaisijan ja pituuden lisäksi niiden molempien kasvunopeudet. Tutkimuksessa kehitettiin riskifunktio, joka mahdollistaa potilaan yksilöllisen dissekaatioriskin arvioimisen huomioimalla sekä aortan mitat että niiden kasvunopeudet ajan kuluessa. Tämä voi auttaa yksilöllisen kuvantamisseurannan suunnittelussa, ennaltaehkäisevän leikkaushoidon tarkemmassa ajoittamisessa ja hoitopäätösten teossa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksissa käytettiin potilasaineistoja, joissa oli mukana nousevan aortan laajentumaa sairastavia sekä dissekaatiopotilaita. Heitä oli seurattu toistuvilla kuvantamistutkimuksilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tai Karoliinisessa yliopistosairaalassa. Tutkimuksissa mitattiin rintakehän alueen tietokonetomografia- ja magneettikuvista nousevan aortan halkaisija sekä pituus ja mittausten perusteella määritettiin näiden kasvunopeudet. Tilastollisten menetelmien avulla tutkittiin nousevan aortan halkaisijan ja pituuden kasvun muotoa sekä kehitettiin uusi riskifunktio dissekaatioriskin arvioimiseksi.
Lääketieteen lisensiaatti Iida-Mari Kotasen väitöskirja Growth of ascending thoracic aortic aneurysm and associated risk factors (Nousevan aortan aneurysman kasvu ja siihen liittyvät riskitekijät) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.
