Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee idiopaattista normaalipaineista hydrokefalusta (iNPH) ja siihen liittyviä muutoksia aivojen motoristen hermoratojen toiminnassa. iNPH on iäkkäillä esiintyvä neurologinen sairaus, jolle tyypillisiä oireita ovat kävelyvaikeudet, kognitiivinen heikkeneminen ja virtsankarkailu. Toisin kuin useimmat muut hermoston rappeumasairaudet, iNPH on usein hoidettavissa leikkauksella, mutta leikkauksesta hyötyvien potilaiden tunnistaminen on edelleen merkittävä haaste.
Tutkimuksessa selvitettiin kortikospinaalisen radan, eli tahdonalaista liikettä välittävän hermoradan, toimintaa ennen ja jälkeen sunttileikkauksen hyödyntäen navigoitua transkraniaalista magneettistimulaatiota (nTMS). Aihe on tärkeä, koska iNPH:n taustalla olevia neurofysiologisia mekanismeja tunnetaan huonosti, ja parempi ymmärrys voisi parantaa diagnostiikkaa, potilasvalintaa ja hoidon vaikuttavuutta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti, että iNPH-potilailla kortikospinaalisen radan ärtyvyys on selvästi muuttunut verrattuna terveisiin verrokkeihin. Aivokuoren motorinen ärtyvyys oli lisääntynyt ja aivokuoren estävät säätelymekanismit heikentyneet, mikä viittaa aivokuoren toimintahäiriöihin. Motoriset muutokset eivät rajoittuneet pelkästään alaraajoihin ja kävelyyn, vaan myös yläraajojen toimintahäiriöt olivat yleisiä ja ne liittyivät heikentyneeseen selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista.
Sunttileikkauksen jälkeen osa potilaista parani oireiden osalta, mutta kortikospinaalisen radan ärtyvyys ei palautunut normaalille tasolle, vaan lisääntyi entisestään. Tämä viittaa siihen, että leikkauksen jälkeinen paraneminen saattaa liittyä aivokuoren plastisiin sopeutumismekanismeihin eli muovautuvuuteen. Merkittävää oli, että potilailla, joilla kliininen vaste leikkaukseen oli paras, havaittiin myös suurempaa neurofysiologista muovautuvuutta.
Tutkimus tuo uutta tietoa iNPH:n neurofysiologisesta taustasta ja osoittaa, että sairaus aiheuttaa laaja-alaisia motorisia aivokuoren säätelyhäiriöitä. Navigoidun TMS:n käyttö iNPH-tutkimuksessa on kansainvälisesti uutta ja avaa uusia mahdollisuuksia taudin mekanismien ja hoitovasteen ymmärtämiseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset tukevat navigoidun transkraniaalisen magneettistimulaation käyttöä iNPH-potilaiden neurofysiologisessa arvioinnissa. nTMS voi tulevaisuudessa toimia täydentävänä menetelmänä leikkausta edeltävässä potilasvalinnassa ja auttaa tunnistamaan ne potilaat, joilla on paremmat edellytykset hyötyä sunttileikkauksesta.
Lisäksi tulokset korostavat yläraajojen motorisen toiminnan merkitystä osana iNPH:n kokonaisoirekuvaa ja toimintakyvyn arviointia. Parempi ymmärrys aivokuoren plastisuudesta voi myös auttaa kehittämään yksilöllisempiä hoito- ja kuntoutusstrategioita. Pitkällä aikavälillä tutkimus voi edistää tarkempaa diagnostiikkaa ja vähentää turhia leikkauksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus on artikkeliväitöskirja, joka koostuu kolmesta alkuperäistutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa osana moniammatillista neurokirurgian ja neurofysiologian tutkimusyhteistyötä. Tutkimusaineisto koostui iNPH-potilaista, joita tutkittiin ennen ja jälkeen sunttileikkauksen, sekä terveistä verrokkihenkilöistä.
Keskeinen tutkimusmenetelmä oli navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio (nTMS), jonka avulla mitattiin kortikospinaalisen radan ärtyvyyttä ja aivokuoren säätelymekanismeja. Lisäksi käytettiin kliinisiä toimintakyky- ja motorisia testejä sekä magneettikuvantamista (MRI).
Lääketieteen lisensiaatti Jani Sirkan väitöskirja Corticospinal excitability in idiopathic normal pressure hydrocephalus: a transcranial magnetic stimulation study (Kortikospinaalinen eksitabiliteetti idiopaattisessa normaalipaineisessa hydrokefaluksessa: transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mika Martikainen Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Nils Danner Itä-Suomen yliopistosta ja KYSistä.
