Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimusaihe oli syöttösolujen, atopian sekä IgE:n rooli ihon valovaurion ja ihosyövän muodostumisessa.
Syöttösoluja esiintyy elimistön pinnoilla, kuten ihossa. Ne erittävät useita eri entsyymejä, joista tryptaasi on yksi tärkeimmistä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että syöttösolut ovat osallisena ihosyövän muodostumisessa. Syöttösoluilla on kuitenkin havaittu olevan sekä syövän kehittymiseltä suojaavia että sitä edistäviä vaikutuksia.
Vasta-aine immunoglobuliini E:n on aiemmin havaittu vaikuttavan kasvainten muodostumiseen, mutta tutkimustulokset ovat olleet vaihtelevia.
Atooppisten sairauksien yhteydestä syöpäriskiin on tehty useita tutkimuksia, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja vaihdelleet eri syöpätyyppien välillä.
Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi ja ihosyöpien, kuten melanooman, ilmaantuvuus lisääntyy. Täten on tärkeää löytää ihosyövän muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, jotta voidaan kehittää tehokkaita hoitoja sekä vaikuttaa syövän riskitekijöihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että naisilla, joiden veren tryptaasi ylitti normaaliarvon (≥13.5 ng/mL), oli enemmän ihosyöpiä verrattuna tryptaasitasoltaan normaaleihin naisiin. Miehillä, joiden tryptaasi ylitti normaalin, oli hankalampia ihon valovaurioita kuin miehillä, joiden tryptaasi oli normaali.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että atoopikoilla oli vähemmän melanoomia kuin ei-atoopikoilla. Verrattaessa immuunipuolustukseltaan normaaleja eri atopiaryhmiä havaittiin, että pienempi melanoomariski oli erityisesti ryhmällä, jolla oli allerginen nuha, astma tai molemmat. Myös muut kuin ihoperäiset syövät olivat harvinaisempia atoopikoilla. Veren IgE:llä ei havaittu yhteyttä ihosyöpään, ihon valovaurioon, luomiin tai muihin syöpiin.
Kolmannessa tutkimuksessa IgE- ja tryptaasipositiivisten syöttösolujen määrä oli korkeampi auringolle altistuneella iholla ja levyepiteelisyövän sairastaneilla IgE-positiivisten solujen määrä altistuneella iholla korkeampi suhteessa altistumattomaan ihoon.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että seerumin tryptaasi sekä ihon syöttösolut, jotka sisältävät tryptaasia ja IgE:tä, liittyvät ihon valovaurion ja ihosyövän muodostumiseen. Tuloksista nousi kuitenkin paljon kysymyksiä uusia tutkimuksia varten. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin mekanismeja, joilla syöttösolut vaikuttavat valovaurion ja ihosyövän muodostumiseen. IgE:n toiminnasta ihosyövän lähiympäristössä on tutkimustuloksia sekä syövän kehittymiselle altistavasta että siltä suojaavasta vaikutuksesta. Lisätutkimusta kuitenkin vielä tarvittaisiin IgE:n toiminnasta ihosyövän lähiympäristössä ja siitä miten se vaikuttaa ihosyövän kehittymiseen. Allergista astmaa, nuhaa tai molempia sairastavilla havaittiin pienempi melanoomariski ja atoopikoilla pienempi riski myös muihin syöpiin. Tulevaisuudessa olisi mahdollista tutkia, löytyykö eri atopiaryhmiä erottavia tekijöitä, jotka voisivat selittää nähtyä eroa syöpäriskissä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Savon ihosyöpäohjelmaan vuosina 2017–2020 KYSin ihotautien poliklinikalla rekrytoiduista potilaista. Potilaiden ikä oli 18–79 vuotta. Ohjelmaan rekrytoitiin potilaita, joilla arvioitiin olevan kohonnut riski ihosyöpään. Riskitekijöitä ovat muun muassa runsasluomisuus, aiempi ihosyöpä, immunosuppressio ja ihon valovaurio. Tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin terveystietoja ja ihosyövän riskitekijöitä. Ihotautilääkärit tutkivat potilaiden ihon ja arvioivat onko potilaalla atopiaa. Lisäksi arvioitiin atopian tyyppi ja potilaat jaettiin tämän perusteella ryhmiin: ei atopiaa, limakalvoatopia sekä iho- ja limakalvoatopia. Potilailta otettiin laskimoverinäyte, josta analysoitiin tryptaasi, IgE ja täydellinen verenkuva. Potilailta otettiin myös ihon stanssinäyte auringolle altistuneelta kyynärvarren iholta ja auringolta suojatulta olkavarren iholta. Ihonäytteet värjättiin ja ihonäytteistä laskettiin tryptaasi- ja IgE-positiivisten syöttösolujen määrä.
Lääketieteen lisensiaatti Jenni Korhosen väitöskirja The role of atopy, mast cells, and immunoglobulin E in skin photodamage and cancer (Atooppisten sairauksien, syöttösolujen ja immunoglobuliini E:n merkitys ihon valovaurion ja ihosyöpien muodostumisessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pilvi Riihilä Turun yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Ilkka Harvima Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Jenni Korhonen, [email protected], 0505730553
