Lastenendokrinologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on ennenaikaisen adrenarken vaikutukset aikuisiässä. Ennenaikaisella adrenarkella tarkoitetaan lisämunuaiskuoren androgeenituotannon seurauksena ilmenevien kliinisten löydösten ilmaantumista ennen 8. ikävuotta tytöillä ja 9. ikävuotta pojilla. Ennenaikainen adrenarke on yleinen ilmiö ja koskettaa noin joka kymmenettä lasta. Siitä huolimatta sen vaikutuksista aikuisiän terveyteen ei ole varmuutta. Jotkut pitävät sitä pääosin hyvänlaatuisena ilmiönä, mutta näyttöä on myös siitä, että se saattaa altistaa useille metabolisille ja hormonaalisille haitoille.
Tutkimuksessa seurasimme ennenaikaisen adrenarken läpikäyneitä tyttöjä sekä terveitä verrokkeja nuoreen aikuisikään asti ja tutkimme, onko ryhmien välillä eroa polykystisen munasarjaoireyhtymän löydöksien yleisyydessä, kardiorespiratorisessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä tai terveyteen liittyvässä elämänlaadussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ennenaikaisen adrenarken läpikäyneiden seurantatutkimuksia aikuisikään ulottuen on aiemmin julkaistu hyvin vähän. Lisäksi kognitiivista suorituskykyä, kardiorespiratorista suorituskykyä tai terveyteen liittyvää elämänlaatua ei ole tutkittu aiemmin. Näin ollen tutkimus pystyi tuottamaan uutta tietoa. Tutkimuksessa todettiin, että ennenaikaisen adrenarken läpikäyneillä nuorilla naisilla ei ole verrokkeja enempää kuukautiskierron häiriöitä. Heidän steroidiprofiilinsa olivat myöskin pääosin verrokkeja vastaavat, mutta kuljettajaproteiineihin sitoutumattoman testosteronin määrä oli verrokkeja suurempi. Kardiorespiratorisessa suorituskyvyssä tai kognitiivisessa suorituskyvyssä ei todettu mitään eroja ryhmien välillä, ja myös terveyteen liittyvä elämänlaatu oli verrokkeja vastaava.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Ennenaikainen adrenarke on yleisyytensä vuoksi merkittävä pohdinnan aihe terveydenhuollossa. Käytännössä kysymys on usein, miten siihen tulisi suhtautua ja millä tavalla seurata lasta, jolla on todettu ennenaikainen adrenarke. Tutkimus antaa lisää näyttöä sen puolesta, että ennenaikainen adrenarke on pääosin hyvänlaatuinen ilmiö, mutta siitä huolimatta on tärkeää ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja painonhallintaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusta varten rekrytoimme yhteensä 73 iältään keskimäärin 7,5-vuotiasta lasta, joilla oli todettu ennenaikainen adrenarke, sekä 99 tervettä verrokkia. Aikuisiässä keskimäärin 18,4- vuotiaana suoritettuun seurankäyntiin osallistui lopulta 30 ennenaikaisen adrenarken ryhmän jäsentä sekä 42 verrokkia. Tutkimuksessa käytimme steroidiprofiilien määrittämiseen tandem massaspektrometriaa, ja kognitiivisen suorituskyvyn arvioimiseen Wechsler Adult Intelligence Scale - IV -arviointimetodia – molemmat parhaimmiksi arvioituja metodeja näiden muuttujien määrittämiseksi. Osallistujat suorittivat myös polkupyöräergometriakokeen sekä vastasivat terveyteen liittyvää elämänlaatua koskevaan kyselyyn. Väitöskirja on osa vuonna 2014 alkanutta projektia, joka on toteutettu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Itä-Suomen yliopistossa Kuopio Pediatric Research Unit -tutkimusryhmässä.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Tennilän väitöskirja Adulthood outcomes in girls with premature adrenarche (Ennenaikaisen adrenarken vaikutukset aikuisiässä)
tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jan Idkowiak Birminghamin yliopistosta ja kustoksena professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
