Yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään Savonlinnan keskussairaalassa ja sitä voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani selvitettiin moniammatillisen lääkehoidon arvioinnin vaikutuksia kotihoidon potilaiden lääkehoidon laatuun ja toimintakykyyn. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska iäkkäiden määrä kasvaa ja useimmat iäkkäät ihmiset toivovat voivansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Järkevä lääkehoito ja toimintakyvyn ylläpito ovat keskeisiä tekijöitä kotona pärjäämisessä. Kotihoidon potilaat ovat tyypillisesti iäkkäitä, ja heillä on paljon sairauksia ja lääkkeitä sekä toimintakyvyn rajoitteita. Lääkkeisiin liittyvät yhteis- ja haittavaikutukset ovat yleisiä etenkin monilääkityillä potilailla. Monilääkitys ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää riskiä vakaville haittatapahtumille kuten kaatumisille, toimintakyvyn heikkenemiselle ja sairaalahoitoon joutumiselle. Myös kuolleisuuden on todettu lisääntyvän. Eritasoisilla lääkehoidon arvioinneilla on pyritty vähentämään lääkityksiin liittyviä riskejä, mutta arviointien vaikutuksia iäkkäiden toimintakykyyn ei ole aiemmissa tutkimuksissa osoitettu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimusjoukko koostui 512 kotihoidon potilaasta, joilla oli merkittävä sairauskuorma ja rajoittunut toimintakyky. Suurimmalla osalla potilaista oli vähintään kymmenen lääkettä käytössä. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvien lääkehaittojen ja kliinisesti merkittävien yhteisvaikutusten riskit olivat hyvin yleisiä. Lääkityksen aiheuttamista haittariskeistä tavallisimmat olivat verenvuoto ja ummetus.
Tutkimus osoitti, että kotihoidon potilailla moniammatillisesti toteutettu lääkehoidon arviointi on tarpeellinen ja sen avulla voidaan vähentää lääkitykseen liittyviä riskejä. Tässä tutkimuksessa se vähensi munuaisten vajaatoimintaan liittyvien lääkehaittojen, kliinisesti merkittävien yhteisvaikutusten ja muiden merkittävien lääkehaittojen riskiä. Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö oli kaksi kertaa yleisempää tavanomaista hoitoa saaneilla potilailla kuin potilailla, jotka osallistuivat moniammatilliseen lääkehoidon arviointiin. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi ehkäisi liikkumisen ja tasapainon huononemista. Liikkumista ja tasapainoa mittaavan TUG-testin tulos parani keskimäärin 1.0 sekuntia lääkehoidon arviointiin osallistuneilla potilailla, mutta huononi 2.4 sekuntia tavanomaisen hoidon ryhmään kuuluneilla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että moniammatillisesta lääkehoidon arvioinnista on hyötyä kotihoidon potilaille. Tutkimus lisää tietoisuutta lääkityksen vaikutuksesta iäkkäiden potilaiden toimintakykyyn ja tarjoaa ratkaisumallin lääkitysongelmien selvittämiseen ja lääkehaittojen vähentämiseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Lääkehoidon tulisi olla turvallista ja tarkoituksenmukaista, ja erityisesti iäkkäillä ja monisairailla on pyrittävä potilaskohtaisesti optimoituun hoitoon, jossa lääkkeiden hyödyt ja haittariskit on tarkasti punnittu. Tässä tutkimuksessa käytettiin käytännön työssä kehitettyä, lääkärijohtoista moniammatillista lääkehoidon arviointimallia eli ILMA-mallia, joka soveltuu kotihoidon lisäksi muihin terveydenhuollon toimintaympäristöihin, kuten osastoille, palveluasumisyksiköihin ja avohoidon palveluihin.
Kaikkien geriatristen potilaiden lääkehoito tulisi arvioida säännöllisesti. Tässä tutkimuksessa arviointi tehtiin kerran, mutta säännölliset arvioinnit sekä arviointi aina voinnin muuttuessa tai uusia lääkkeitä aloitettaessa ovat perusteltuja. Tämän tutkimuksen mukaan moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla voidaan parantaa lääkityksen laatua ja ehkäistä liikkumisen ja tasapainon heikkenemistä ja sitä kautta edistää kotona pärjäämistä kotihoidon potilailla. Yhteiskunnallisesti tällä voi olla vaikutusta iäkkään väestön palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni liittyy Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi (ILMA) -tutkimukseen, joka toteutuksesta vastasi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Tämä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus toteutettiin vuosina 2015–2016 viidellä paikkakunnalla. ILMA-tutkimuksesta on julkaistu suomenkielinen raportti vuonna 2017 ja moniammatillinen lääkehoidon arviointi on esitelty Fimean julkaisemassa kansallisessa suosituksessa vuonna 2016.
ILMA- tutkimus toteutettiin satunnaistetun vertailukokeen asetelmassa. Tutkimuksessa verrattiin lääkärijohtoisen, käytännönläheisen moniammatillisen lääkityksen arvioinnin ja tavanomaisen hoidon vaikutuksia kotihoidon potilaiden lääkityksen laatuun ja toimintakykyyn. Tutkimuksen seuranta-aika oli kuusi kuukautta. Moniammatilliseen tiimiin kuului kotihoidon lääkäri, kotihoidon hoitaja ja farmasian ammattilainen. Arvioinnissa selvitettiin perusteellisesti potilaan kliininen tilanne hyödyntämällä potilaan sairaskertomustietoja, kotikäynnillä selvitettyä ajantasaista lääkitystietoa sekä toimintakykymittausten tuloksia. Päivittäisen toimintakyvyn selvittämiseen käytettiin Katzin ADL-mittaria sekä Lawtonin ja Brodyn IADL-mittaria. Liikkumista ja tasapainoa mitattiin TUG-testillä. Muistin tutkimiseen käytettiin MMSE-testiä ja masennusoireita mitattiin GDS-15-testillä. Elämälaatua selvitettiin EQ-5D-3L-mittarilla. Lääkkeisiin liittyviä riskejä tutkittiin SFINX-PHARAO-, RENBASE- ja Lääke75+ -tietokantojen avulla.
Lääketieteen lisensiaatti Kati Auvisen väitöskirja Interprofessional Medication Assessment in Older People - Findings from Finnish Home Care (Iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi kotihoidon potilailla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa 28.10.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja
Lisätietoja:
LL Kati Auvinen, kati.nuopponen (a) gmail.com, +358400756160