Syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatutkimuksessani tutkittiin tiettyjen tulehdukseen ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvien tekijöiden ennusteellista merkitystä rintasyöpäpotilailla sekä näiden tekijöiden keskinäisiä suhteita rintasyövässä. Suomessa todetaan noin 5000 uutta rintasyöpää joka vuosi ja vaikka rintasyövän ennuste yleensä ottaen on hyvä, kuolee Suomessa vuosittain noin 900 naista rintasyöpään. Uusien ennustekijöiden ja mahdollisten hoitokohteiden tutkiminen on tärkeää hoidon suunnittelun tarkentamiseksi sekä potilaiden ennusteen parantamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessani havaittiin, että korkea makrofagien ja erityisesti tulehdusvastetta hillitsevien M2-makrofagien määrä syöpäkasvaimessa liittyi huonompaan ennusteeseen rintasyöpäpotilailla. Makrofagit ovat muun muassa immuunipuolustukseen osallistuvia ja sitä sääteleviä soluja. Nämä vuonna 2015 julkaistut tulokset ovat osaltaan vahvistaneet jo melko vankkaa tutkimusnäyttöä makrofagien ennusteellisesta merkityksestä rintasyövässä ja tuoneet lisätietoa erityisesti HER2-positiivisen rintasyövän osalta. Myös veren tulehdussoluprofiililla oli merkitystä: korkea neutrofiili-lymfosyyttisuhde (NLR) ja monosyytti-lymfosyyttisuhde (MLR) veressä liittyivät huonompaan ennusteeseen rintasyöpäpotilailla, samoin kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Mielenkiintoisena uutena löydöksenä havaitsimme, että HER2-positiivisessa rintasyövässä korkea NLR ja MLR liittyivät huonoon ennusteeseen vain potilailla, jotka eivät olleet saaneet liitännäishoitona HER2-vasta-aine trastutsumabia, mikä herättää ajatuksen, että trastutsumabi voisi muokata veren tulehdussoluprofiilia tai sen vaikutusta syövän etenemiseen. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.
Lisäksi havaitsimme, että syöpäsolujen kiihtyneeseen sokeriaineenvaihduntaan mahdollisesti liittyvä korkea O-GlcNAc-modifikaatioiden määrä syöpäsoluissa liittyi huonoon ennusteeseen rintasyöpäpotilailla. O-GlcNAc-modifikaatio tarkoittaa tietyn sokeriosan, N-asetyyliglukosamiinin, liittymistä solunsisäisiin proteiineihin, mikä voi säädellä kyseisten proteiinien toimintaa. O-GlcNAc-modifikaatioiden määrän ennusteellisesta merkityksestä rintasyövässä ei aiemmin ole ollut vastaavaa tutkimustietoa.
Myös lihavuus ja tyypin 2 diabetes yhdistyivät huonoon ennusteeseen rintasyöpäpotilailla, kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Uusi havainto oli, että korkea M2-makrofagien määrä syöpäkasvaimessa oli yhteydessä potilaiden lihavuuteen sekä runsaasti rasvakudosta sisältävään rintarauhaskudokseen. Sekä korkea M2-makrofagien että O-GlcNAc-modifikaatioiden määrä syöpäsoluissa oli yhteydessä myös korkeaan hyaluronaanin määrään rintasyöpäkudoksessa. Hyaluronaani on sokerimolekyyli, jolla on todettu olevan useita syövän etenemistä edistäviä vaikutuksia ja joka on jo aiemmin yhdistetty huonoon ennusteeseen rintasyövässä. Väitöstutkimukseni oli retrospektiivinen ja tutkittujen tekijöiden syy-yhteyksien selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Huonon ennusteen taustalla olevien tekijöiden tutkiminen on tärkeää sekä hoitojen että potilaiden ennusteen parantamiseksi. Nykyään syövän hoidossa käytetään paljon eri lääkkeiden yhdistelmiä ja muun muassa immunoterapiat ovat tulleet tärkeäksi osaksi useiden syöpien hoitoa. Rintasyövässä kuitenkin vain melko pieni osa potilaista näyttäisi saavan hyvän hyödyn immunoterapiasta. Syövän etenemisen taustalla olevien mekanismien tutkiminen on tärkeää eri hoitomuotojen optimaalista yhdistämistä varten ja jotta uudet hoitomuodot saadaan kohdennettua oikein niistä hyötyville potilaille. Käytännössä immunohistokemiallisin menetelmin toteutetut makrofagien ja O-GlcNAC-modifikaatioiden määritykset sekä veren tulehdussoluprofiili (NLR ja MLR) voisivat olla melko helposti otettavissa osaksi rutiinidiagnostiikkaa. Käytetyt menetelmät tulisi kuitenkin ensin yhdenmukaistaa ja erityisesti O-GlcNAc-modifikaatioiden osalta tarvitaan lisätutkimuksia myös ennustevaikutuksesta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni aineistona oli retrospektiivinen 278 rintasyöpäpotilaan aineisto. Potilailta oli leikattu rintasyöpä KYSissä vuosina 2001–2008 ja puolet tapauksista oli HER2-positiivisia ja puolet HER2-negatiivisia rintasyöpiä. Kliinis-patologiset perustiedot ja tieto elossaolosta sekä syövän uusimisesta kerättiin takautuvasti sairauskertomuksista. Makrofagien ja O-GlcNAc-modifikaatioiden määrät määritettiin immunohistokemiallisin menetelmin syöpäkasvaimista. Tiedot veren tulehdussoluprofiilista kerättiin sairauskertomuksista ja niiden perusteella laskettiin NLR- ja MLR-arvot. Tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin samasta aineistosta tehtyjä hyaluronaani-määrityksiä sekä rinnan tiheysmäärityksiä. Tärkeimpinä yhteistyötahoina olivat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikkö ja KYS Kuvantamiskeskuksen kliinisen radiologian yksikkö.
Lääketieteen lisensiaatti Satu Tiaisen väitöskirja Inflammation and Glucose Metabolism in Breast Cancer (Tulehdus ja sokeriaineenvaihdunta rintasyövässä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Pia Vihinen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Auvinen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Väitöskirja verkossa
Lisätietoja:
Lääketieteen lisensiaatti Satu Tiainen, satu.tiainen (a) kuh.fi, +358405949083
