Yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja tyypin 2 diabetes ovat tavallisia pitkäaikaissairauksia perusterveydenhuollon potilailla. Näiden sairauksien hoidossa keskeistä on potilaan toteuttama omahoito. Omahoidolla tarkoitetaan sairauden kannalta suotuisien elintapojen omaksumista, lääkityksien käyttöä, omahoitomittausten toteuttamista, sairauden oireiden tarkkailua yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti sekä sairauden kanssa pärjäämistä päivittäisessä elämässä. Valmius omahoidon toteuttamiseen on kuitenkin yksilöllistä. Parempi omahoito on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin ja toimintakykyyn, korkeampaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja alhaisempiin terveydenhuollon kustannuksiin. Yksi keskeinen omahoitoon vaikuttava tekijä on mielenterveys. Perusterveydenhuollossa potilaille tulisi tarjota yksilöityä omahoidon tukea. Siinä omahoidon valmiuden mittaamisesta voi olla apua.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tässä väitöskirjassa tutkittiin, voidaanko perusterveydenhuollon potilaiden – joilla on verenpainetauti, sepelvaltimotauti tai diabetes – omahoidon valmiutta arvioida lyhyellä mittarilla (Self-Care Preparedness Index, Omahoidon valmiuden indeksi). Lisäksi selvitettiin, voisiko elämäntapakeskeinen omahoidon tukeminen motivoivan haastattelun keinoin vähentää masennusoireita tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että omahoidon valmiutta voidaan mitata lyhyellä mittarilla. Keskeinen tulos oli, että omahoidon valmius on yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja masennusoireisiin sekä poikkileikkausasetelmassa että kolmen vuoden seurannassa. Lisäksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin havaintona oli, että masennusoireet vähenivät enemmän motivoivan haastattelun keinoin toteutetulla kuin tavanomaisella omahoidon tuella tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Omahoidon valmiuden mittaria tulee tutkia vielä eri potilasryhmissä, jotta sen hyödyntämistä käytännön työssä voi arvioida luotettavammin. Tutkimusryhmällämme onkin käynnissä jatkotutkimusta. Sama omahoidon kysely kylläkin on jo useissa terveyskeskuksissa käytössä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisen keskustelun pohjana, mutta sitä ei ole aiemmin käytetty pisteytettynä, mikä oli tämän tutkimuksen keskeinen kiinnostuksen kohde. Haluamme jatkossa myös selvittää, voiko omahoidon valmiuden arvioimisen avulla yksilöidä tukea potilaan tarpeiden mukaan.
Osa perusterveydenhuollon potilaista tarvitsee pitkäaikaissairauksiensa hoidossa enemmän tukea ammattilaiselta ja osa pärjää harvemmalla tuella tai esimerkiksi digitaalisen väylän kautta tapahtuvalla tuella. Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulokset osoittivat, että tavanomaisen omahoidon tuen vaikutusta masennusoireisiin voidaan lisätä motivoivan haastattelun keinoin tyypin 2 diabeteksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kolme ensimmäistä osatyötä perustuvat Siilinjärven terveyskeskuksessa vuosina 2017–2021 kerättyyn Osallistavan hoitosuunnitelman vaikuttavuustutkimukseen. Aineisto koostuu perusterveydenhuollon potilaista, joilla on verenpainetauti, sepelvaltimotauti tai diabetes. Ensimmäinen osatyö oli poikkileikkaustutkimus aineiston alkuvaiheesta, jossa selvitimme myös omahoidon valmiuden mittarin rakennevaliditeettia. Toisessa ja kolmannessa osatyössä hyödynnettiin saman aineiston kolmen vuoden seuranta-aineistoa. Toisessa osatyössä selvitettiin omahoidon valmiuden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä, kolmannessa osatyössä mittarin yhteyttä kliinisiin muuttujiin kolmen vuoden seurannassa. Neljäs osatyö on systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, joka toteutettiin PRISMA-ohjeistuksen mukaisesti ja näytönaste arvioitiin GRADE-työkalulla. Sen tavoitteena oli selvittää, mikä on motivoivan elintapoihin kohdistuvan omahoidon ohjauksen vaikutus masennusoireisiin tyypin 2 diabeteksessa.
Lääketieteen lisensiaatti Ulla Mikkosen väitöskirja Self-care preparedness, health-related quality of life, and depressive symptoms among primary health care patients with chronic diseases (Omahoidon valmius, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja masennusoireet perusterveydenhuollon pitkäaikaissairailla potilailla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mikael Ekblad Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Ulla Mikkonen, [email protected]
