Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimus käsittelee psykiatristen häiriöiden yhteyttä Alzheimerin tautiin, bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden yhteyttä Alzheimerin tautiin sekä psykoosilääkkeiden käytön yhteyttä päänvammoihin Alzheimerin tautia sairastavilla. Aihepiiri on tärkeä, jotta voidaan kohdentaa mahdollisia ehkäiseviä toimia Alzheimerin taudin riskiin ja edellä mainittuihin lääkkeisiin liittyviin haittavaikutuksiin.
Psykiatristen häiriöiden ja bentsodiatsepiinien yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin on haasteellista tutkia johtuen Alzheimerin taudin pitkästä taudinkulusta ennen diagnoosia neuropsykiatrisine esioireineen. Aiemmat tutkimustulokset ovatkin olleet ristiriitaisia. Näiden yhteyksien tutkiminen pitkillä aikajänteillä laadukkailla aineistoilla selventää, onko kyseessä syy-seuraussuhde sekä tuo lisätietoa tosiasiallisista riskeistä.
Psykoosilääkkeiden on aiemmin havaittu lisäävän kaatumisriskiä iäkkäillä. Sen sijaan tietoa siitä, missä määrin psykoosilääkkeet lisäävät riskiä päänvammoihin ja aivovammoihin Alzheimerin tautia sairastavilla, ei ole. Aihetta on tärkeä tutkia Alzheimerin tautia sairastavilla, sillä verrattuna muihin iäkkäisiin, heillä psykoosilääkkeiden käyttö hyvin yleistä ja lisäksi heillä on myös huonompi ennuste päänvamman jälkeen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa havaittiin, että sairaalahoidettujen psykiatristen häiriöiden määrä kasvoi eksponentiaalisesti noin viisi vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia, ja tuolloin myös havaittu yhteys Alzheimerin taudin riskiin oli suuri. Sen sijaan, kun huomioitiin vain tuota ajanjaksoa aiemmin todetut psykiatriset psykiatrisilla häiriöt, ei yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin ollut havaittavissa. Lähellä Alzheimerin taudin diagnoosia todetut psykiatriset häiriöt voivat mahdollisesti olla Alzheimerin taudin neuropsykiatrista esioirehdintaa, joka voi alkaa vuosia ennen Alzheimerin taudin diagnoosia ja lisääntyy diagnoosia lähestyessä. Bentsodiatsepiineilla ja niiden kaltaisilla lääkkeillä sen sijaan havaittiin lievä riskilisä Alzheimerin tautiin ja tämä näkyi myös yli kymmenen vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia aloitetuissa lääkityksissä.
Alzheimerin tautia sairastavilla havaittiin psykoosilääkkeiden käytön lisäävän merkittävästi riskiä päänvammoihin ja aivovammoihin. Riski oli suurin lääkityksen aloitusvaiheessa. Ketiapiinilääkityksen aloittavilla havaittiin merkittävästi suurempi riski aivovammoihin, kuin risperidonilääkityksen aloittavilla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Kun iäkkäällä todetaan ensimmäistä kertaa sairaalahoitoa vaativa psykiatrinen häiriö, on tärkeää huomioida erotusdiagnostiikassa alkavan Alzheimerin taudin mahdollisuus.
Määrättäessä bentsodiatsepiineja ja niiden kaltaisia lääkkeitä tai psykoosilääkkeitä ja niiden kaltaisia lääkkeitä tulee huolellisesti arvioida kunkin potilaan kohdalla mahdollisten riskien ja hyötyjen suhde. Iäkkäillä ja erityisesti iäkkäillä muistisairailla kuten Alzheimerin tautia sairastavilla pään- ja aivovammat aiheutuvat valtaosaltaan kaatumisista. Siksi ennen psykoosilääkkeen määräämistä yksilöllisessä riski-hyötyarviossa tulee huomioida myös kaatumisriski ja siihen liittyvä ortostaattinen hypotensio. Edellä mainittujen psyykenlääkkeiden käytön arviointi tulee tehdä säännöllisesti.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa käytettiin kahta maanlaajuista rekisteriaineistoa: MEDALZ-2005-aineistoa, johon on poimittu vuosina 1999–2005 kotona asuneet Alzheimerin tautiin sairastuneet ja kullekin yksi iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mukaan kaltaistettu verrokki, yhteensä 55 896 henkilöä, ja uudempaa MEDALZ-aineistoa, johon on poimittu vuosina 2005–2011 kotona asuneet Alzheimerin tautiin sairastuneet ja kullekin 1–4 vastaavaa verrokkia, yhteensä 353 581 henkilöä. Aineistot koostuvat suomalaisista maanlaajuisista rekistereistä, jotka sisältävät yksilölliset tiedot ihmisten sairaalauloskirjausdiagnooseista vuodesta 1972 lähtien, tiedot apteekeista haetuista KELA-korvatuista lääkeostoista vuodesta 1995 lähtien ja lisäksi muun muassa lääkkeiden erityiskorvattavuudet ja henkilöiden sosiodemografiset tiedot. Edellä mainittuja maanlaajuisia tosielämän valikoitumattomia rekisteritietoja käytettiin yhteyksien tutkimiseen hyödyntäen myös soveltuvat rekistereistä poimitut tiedot mahdollisina sekoittavina tekijöinä.
Lääketieteen lisensiaatti Vesa Tapiaisen väitöskirja The associations of psychotropics and psychiatric disorders with the risks of Alzheimer’s disease and head injuries, a nationwide register-based study (Psyykenlääkkeiden ja psykiatristen häiriöiden yhteys Alzheimerin taudin ja päänvammojen riskeihin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Hannu Koponen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Vesa Tapiainen, [email protected]
