Normaalikoulun ja opettajankoulutuksen yhteisessä hankkeessa etsitään uudenlaisia toimintatapoja oppilaiden lukutaidon ja -motivaation lisäämiseksi.
Viimeisimpien Pisa-tulosten tultua julki on suomalaislasten lukutaidosta ja lukumotivaation puutteesta oltu valtakunnallisesti hyvin huolissaan. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa Tulliportin normaalikoululla on viime syksynä alkanut hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulun digitaalista toimintakulttuuria etsimällä uudenlaisia toimintatapoja oppilaiden lukutaidon ja -motivaation lisäämiseksi. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
– Hankkeessa kokeilemme oppilaiden kanssa monipuolisin tavoin erilaisia digitaalisia laitteita ja sovelluksia. Esimerkiksi elektroniset lukulaitteet, tabletit, tietokoneet ja puhelimet antavat oppilaille virikkeitä kokeilla ja testata itselle mieluisia vaihtoehtoja lukemiseen, kertoo lehtori Sinikka Räty-Záborszky.
Mukana olevat oppilaat ovat nyt kolmannella luokalla, ja hanke jatkuu heidän viidenteen luokkaansa asti. Vaikka keskiössä ovatkin oppilaat ja opettajat, tehdään yhteistyötä tiiviisti myös opettajaopiskelijoiden, oppilaiden huoltajien sekä kirjaston kanssa.
– Tässä korostuu tiivis ja toimiva yhteistyö harjoittelukoulumme sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston välillä.
Hankkeessa tehdään työtä tutkivalla otteella, minkä lisäksi matkan varrella valmistuu tutkimusartikkeleita.
– Hakeudumme myös esiintymään konferensseihin sekä kotimaassa että ulkomailla, ja opettajaopiskelijat tekevät meidän tekemistämme tehtävistä opinnäytetöitä sekä tarvittaessa täydentävät omilla tutkimustehtävillään. Toiminta on kaikin puolin aktiivista ja monipuolista, kuvailee Räty-Záborszky.
Mieluisa ympäristö rauhoittaa lukemaan
Jotta oppilaat saisivat lukemisesta positiivisia kokemuksia ja nauttisivat siitä, on heidän kanssaan lähdetty luomaan yhdessä joustavia, monipuolisia ja toiminnallisia lukuympäristöjä.
– Kirjastot tai muut rauhalliset lukupaikat sekä oppilaiden itsensä valitsemat lukulaitteet antavat oppilaille mahdollisuuden todella uppoutua teksteihin haluamallaan tavalla.
Lisäksi lukemisen kipinää lyhyisiin ja pitkiin teksteihin sytytetään helposti saatavilla ja saavutettavilla sisällöillä ikäkohtaisesti. Kolmasluokkalaisilla käytössä ovat e-kirjat, painetut kirjat, digilehdet ja verkkotekstit. Neljänneltä luokalta lähtien mukaan valikoimaan tulevat myös äänikirjat.
– Yhdessä keskustellaan ja tutkitaan, miten ympäristö tukee keskittymistä ja lukuhetkien toiminnallista ja elämyksellistä luonnetta myös silloin, kun keskittyminen tai sitoutuminen on vaikeaa. Sitten etsimme luovia ratkaisuja lukuiloon vireyttämällä oppimisympäristöä.
Yhdessä keskustellaan ja tutkitaan, miten ympäristö tukee keskittymistä ja lukuhetkien toiminnallista ja elämyksellistä luonnetta myös silloin, kun keskittyminen tai sitoutuminen on vaikeaa.
Sinikka Räty-Záborszky
Lehtori
Päästäänkö lukemalla maailman ympäri?
Räty-Záborszkyn mukaan oppilaat lukevat hankkeen myötä koulussa aiempaa enemmän ohjatusti, ja opettaja lukee heille myös ääneen. Lisäksi oppilaat ovat tehneet kirjastovierailuja ja osallistuneet kirjavinkkaukseen.
– Seuraamme lukemista oppilaiden kanssa yhdessä myös määrällisesti. Olemme muuttaneet luetut sivut kilometreiksi, ja nyt katsomme, pääsemmekö lukemalla maailman ympäri.
Oppilaat myös arvioivat itseään lukijana kirjoittamalla aiheesta tekstejä ja haastattelemalla toisiaan. Opettajaopiskelijat taas ovat ohjanneet oppilaita esimerkiksi lukemiseen liittyvissä digitaalisissa tehtävissä ja kirjastovierailuilla.
– Omaa lukemisen kehittymistään oppilaat seuraavat erilaisilla digitaalisilla välineillä ja sovelluksilla. Samalla pohditaan lukumotivaation ylläpitämistä ja sitä, miten siihen voi vaikuttaa.
Lukuvuoden päätteeksi myös huoltajat pääsevät ääneen, kun heiltä kerätään palautetta hankkeesta ja siihen liittyvistä kokemuksista kodin näkökulmasta.
Kirjailijavierailu omassa luokassa
Hankkeen ensimmäinen kirjailijavierailu tehtiin luokkaan maaliskuussa. Lastenkirjailija ja kuvataitelija Ninka Reittu tapasi silloin oppilaita heidän kotiluokassaan.
– Valmistauduimme Ninkan vierailuun lukemalla hänen kirjojansa ja etsimällä hänestä tietoa. Teimme hänelle ennakkoon myös haastattelukysymyksiä, Räty-Záborszky taustoittaa.
Tällä kertaa myös kotiväellä oli mahdollisuus nauttia kirjailijan vierailusta, sillä hankkeen puitteissa järjestetään yhteinen tilaisuus Ninka Reitun kanssa pääkirjaston Muikku-salissa.
– Tilaisuuteen on kutsuttu oppilaiden huoltajat, sisarukset sekä isovanhemmat. Tarkoituksena on viestiä yhteisöllisesti, että kirja on meidän kaikkien ystävä.
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun Tulliportin normaalikoulun sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston yhteinen Lukuhyvää ja digitaalisuutta – koulu, kirjasto ja koti käsi kädessä -hanke on osa Opetushallituksen "Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen esi- ja perusopetuksessa 2023" -avustusta. Hanke alkoi syksyllä 2023 ja kestää vuoden 2025 loppuun. Hankkeen keskeiset toimijat ovat luokanopettaja Sinikka Räty-Záborszky, yliopistonlehtori Susanna Pöntinen, erityisopettaja Hilkka Räty ja yliopisto-opettaja Päivi Björn.
Hankkeen blogi
