Yhteiskuntapolitiikan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa tarkastellaan uskontoon perustuvien turvapaikkahakemusten uskottavuusarvioinnin käytäntöjä Baltian maissa. Uskottavuuden arviointi johtaa usein turvapaikkahakemusten hylkäämiseen. Uskottavuuden arvioinnin prosessit pysyvät kuitenkin suurelta yleisöltä pääosin näkymättöminä.
Uskonnollinen vaino on merkittävä globaaliin pakkomuuttoon vaikuttava tekijä, ja uskonto turvapaikkaperusteena on ollut akateemisen kiinnostuksen kohteena. Viimeaikainen tutkimus on nostanut esiin kysymyksiä uskontoon perustuviin turvapaikkahakemuksiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta.
Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa tutkimustietoa tarkastelemalla turvapaikkaviranomaisten näkökulmia sekä kohdentamalla analyysin Baltian alueelle, jota on tässä kontekstissa tutkittu toistaiseksi vain rajallisesti. Tulokset osoittavat, että alueella on monimuotoinen kirjo uskontoon perustuvia turvapaikkahakemuksia, joiden arviointi edellyttää erityisosaamista, sillä viranomaiset toimivat yhä monimuotoisemmissa toimintaympäristöissä, joille on ominaista kasvava kulttuurinen ja uskonnollinen moninaisuus.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Uskottavuuden arviointikäytäntöjen analyysi syventää ymmärrystä siitä, miten uskottavuuden arviointiprosessit toteutuvat käytännössä, sekä tunnistaa niiden kehittymistä ja soveltamista ohjaavia keskeisiä tekijöitä.
Uskontoon perustuvien turvapaikkahakemusten käsittelyssä otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten hakijoiden kertomukset vainosta ja lähtömaan olosuhteista, aineellisen todistusaineiston, kertomusten johdonmukaisuuden ja yksityiskohtaisuuden sekä ajalliset ulottuvuudet. Arvioinneissa tarkastellaan myös uskonnon harjoittamiseen ja tietämykseen, uskonnollisiin yhteisöihin osallistumiseen ja tarvittaessa uskonnon muutokseen liittyviä kysymyksiä. Toisinaan otetaan huomioon myös sosiaalisen median sisältö sekä havaitut käyttäytymiseen liittyvät piirteet.
Turvapaikkakäytännöt eivät kehity erillään vaan muotoutuvat ajallisissa ja alueellisissa konteksteissa. Baltian alueella valtaosa turvapaikkahakemuksista pohjautuu muihin perusteisiin kuin uskontoon, minkä seurauksena tähän osa-alueeseen liittyvä kokemus ja erityisosaaminen ovat jääneet rajallisiksi. Viimeaikaiset muuttoliikkeet ovat lisänneet institutionaalisiin valmiuksiin kohdistuvaa painetta vaikuttaen niin käytäntöihin kuin niihin osallistuviin toimijoihin. Myös politiikkakehykset muovaavat turvapaikkamenettelyjä; vaikka valtioiden on tasapainoteltava perusoikeuksien suojelun ja turvallisuuden välillä, tulokset viittaavat siihen, että turvallisuusnäkökohdat saavat useimmiten etusijan. Nykyisten käytäntöjen kehittämistä voitaisiin edistää vahvistamalla turvapaikkaperustekohtaista ja perusoikeuksiin liittyvää koulutusta sekä lisäämällä yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa turvapaikkamenettelyjen aikana.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Ensinnäkin tutkimus tunnistaa uusia koulutustarpeita. Tällä hetkellä uskontoa turvapaikkaperusteena koskevia teemoja ei käsitellä koulutuksessa riittävästi. Asiantuntijat tunnistivat useita keskeisiä koulutustarpeita ja -aiheita mukaan lukien eri uskontojen ja niihin liittyvien vainon muotojen tuntemuksen, sur place -kääntymiset, uskonnottomuuden, turvapaikkaperusteiden päällekkäisyydet sekä kulttuurisen ja uskonnollisen moninaisuuden turvapaikkamenettelyissä. Tutkimuksen erillinen koulutusta ja käytännön suosituksia käsittelevä osio on tarkoitettu tukemaan tämän osa-alueen kehittämistä.
Teoreettisesta näkökulmasta tutkimus täydentää käytäntöteorian ja katutason byrokratian (street-level bureaucracy) viitekehyksiä sekä korostaa ajan keskeistä merkitystä muuttoliikkeen kontekstissa. Baltian turvapaikkakäytäntöjen kytkeminen uskontoa turvapaikan perusteena käsittelevään kansainväliseen tutkimuskeskusteluun tarjoaa vertailevia näkökulmia tulevalle tutkimukselle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tässä tutkimuksessa keskitytään turvapaikka-alan asiantuntijoiden näkökulmiin. Vuosina 2023–2024 Baltian alueelta kerätty laadullinen aineisto sisältää syvähaastatteluja turvapaikkaviranomaisten, tuomareiden ja muiden keskeisten turvapaikkatoimijoiden kuten turvapaikanhakijoita tukevien järjestöjen edustajien kanssa. Haastatteluaineistoa on täydennetty koulutukseen liittyvillä fokusryhmäkeskusteluilla, havainnollistavilla oikeustapausten esimerkeillä sekä laadullisella kyselyaineistolla.
Tutkimus tuo esiin asiantuntijoiden näkökulmat ja samalla huomioi turvapaikanhakijoita tukevien toimijoiden näkökulmat. Laaja laadullinen aineisto muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan uskontoon perustuvien turvapaikkahakemusten käsittelystä Baltian alueen turvapaikkajärjestelmissä.
MA Teele Jänesin yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja "Measuring Faith": Credibility Assessment Practices of Religion-Based Asylum Claims in the Baltic States tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori Kati Turtiainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Sotkasiira Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
MA Teele Jänes, [email protected]
