Kirkko on Suomessa merkittävä metsänomistaja noin 160 000 hehtaarin metsäomaisuudellaan. Muiden metsänomistajien tavoin myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko joutuu tasapainoilemaan monenlaisten metsiin kohdistuvien paineiden välillä. Itä-Suomen yliopistossa on parhaillaan käynnistymässä väitöstutkimukseen kuuluva aineistonkeruu, jossa kirkon metsäpolitiikkaa tarkastellaan luontokäsitysten näkökulmasta. Luontokäsitykset kuvaavat ymmärrystämme luonnon ominaisuuksista, ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta sekä siitä, mikä luonnosta tekee tärkeän.
– On erityisen kiinnostavaa päästä näkemään, miten metsäinen Suomi sekä kirkko tutkimuksen konteksteina näkyvät tuloksissa. Ovatko tulokset linjassa muissa länsimaissa havaitun kanssa ja missä määrin kristinusko näkyy tavoissa käsittää luonto, pohtii väitöskirjatutkija Hilla Inkilä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että länsimaissa ihmiset varsin laajasti kieltävät maailmankuvan, jossa luonto nähdään lähinnä hyödykkeenä ja ihminen sen hallitsijana.
– Havainto on mielenkiintoisessa ristiriidassa sen kanssa, että nykyisiä länsimaisia kulttuureja pitkälti pohjustavaa kristinuskoa on syytetty juuri tällaisen jyrkän ihmiskeskeisen maailmankuvan luomisesta ja ylläpitämisestä.
Suomen metsäpoliittinen ympäristö tarjoaa luontokäsitysten tarkastelulle vielä aivan omanlaisensa kontekstin. Metsäteollisuus on tunnetusti koko maamme talouden keskeisiä tukipilareita, eikä asia ole vieras kirkossakaan. Vuosi vuodelta hupeneva jäsenmäärä supistaa kirkollisveroista saatavia tuloja, joten metsäomaisuuden taloudellisen merkityksen voisi kuvitella vain kasvavan.
– Metsälehti uutisoi hiljattain kirkon metsissä tehtyjen hakkuiden tuottaneen yhteensä 22 miljoonaa euroa vuoden 2023 aikana. Metsistä saatava taloudellinen tuotto onkin tärkeää useille metsää omistaville seurakunnille, jotka päättävät itse metsäomaisuutensa käytöstä. Samaan aikaan kirkko peräänkuuluttaa toiminnassaan monin tavoin ympäristöarvoja, ja esimerkiksi vuoteen 2030 asetetussa hiilineutraaliustavoitteessa myös metsien käyttö on keskeisessä roolissa.
Paitsi että tutkimus edistää kansainvälistä luontokäsitystutkimusta, se myös auttaa ymmärtämään suomalaista metsäpolitiikkaa maailmankatsomuksellisesta näkökulmasta.
– Vahvasti metsäisessä maassa metsiin liittyviä toiveita on varmasti yhtä monta kuin toivojiakin. Niinpä ymmärrys luontokäsityksistä on tärkeä osa erilaisten intressien ristiaallokossa luovimista, Inkilä kuvailee.
Aineistonkeruu alkamassa
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa aineistoa lähdetään keräämään kirkolliskokousedustajille suunnatulla kyselyllä. Sama aineistonkeruu toteutetaan hiukan myöhemmin keväällä myös otokselle paikallisseurakuntien ja -seurakuntayhtymien kirkkovaltuutettuja. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat saavat henkilökohtaisen kyselykutsun sähköpostiinsa.
Yliopiston lisäksi hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.
