Sadonkorjuun jälkeisen ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentäminen on merkittävä kestävyyshaaste matalan ja keskitulotason maissa. Näiden maiden joukossa on myös suuria tuottajamaita, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen rooli maatalouden arvoketjuissa. Ruokahävikki ja elintarvikejäte ovat ilmiöinä moninaisia ja kestävien ratkaisujen löytäminen on erityisen tärkeää. Tutkimusta aiheesta on vasta vähän.
Itä-Suomen yliopiston ja kansainvälisten kumppanien tuoreessa Supply Chain Management: An International Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että sadonkorjuun jälkeisen ruokahävikin ja ruoan arvonaleneman järjestelmällinen torjuminen on mahdollista kestäviä liiketoimintamalleja kehittämällä. Kestävien liiketoimintamallien tulee yhdistää eri toimijoita ja niiden tulee olla kytköksissä maatalouden innovaatiohankkeisiin ruokajärjestelmissä.
Tutkimus toteutettiin Intiassa, jonka talous on voimakkaassa kasvussa ja joka painii sadonkorjuun jälkeisen ruokahävikin kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljän vuoden aikana ja se koostui kenttätyö-, yksilö- ja kohderyhmähaastatteluista. Tutkimukseen osallistui useita arvoketjun toimijoita, joilla on pitkä kokemus niin maatalous- ja elintarviketoimitusketjuissa toimimisesta kuin julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmäyhteistyöstä paikallisella ja alueellisella tasolla.
Tulokset myös osoittavat, että olemassa olevan liiketoimintamallin haasteet johtivat kumulatiivisiin tappioihin, jotka haittasivat arvonluontia. Tappioita kärsineiden kokemukset antavat osviittaa siitä, minkälaisia strategioita tarvitaan kestävään ja verkostoituneeseen liiketoimintamalliin siirtymiseksi. Näiden strategioiden on oltava linjassa maatalouden innovaatiohankkeiden kanssa, jotta tappioiden moninkertaistumista ja kasautumista voidaan välttää.
– Tutkimus tarjoaa kehyksen, jonka avulla maatalouden ammattilaiset, maatalousinnovaatioiden parissa toimivat yrittäjät ja alueelliset viranomaiset voivat pyrkiä vähentämään ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä maatalouden ja elintarviketuotannon toimitus- ja arvoketjujen alkupäässä. Tämä on ensimmäinen askel kohti toimialan kestävää taloutta, toteaa tutkijatohtori Subhanjan Sengupta Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimuksessa todettiin, että kestävän ja ruokahävikkiä torjuvan liiketoimintamallin luominen ruohonjuuritasolla edellyttäisi siirtymistä yksittäiseen toimijaan keskittyvästä mallista usean toimijan verkostoituneeseen malliin maatalouden ja elintarviketuotannon arvoketjussa. Hallitsevassa asemassa olevien toimijoiden tulisi uudistaa toimitusketjua ottamalla mukaan pieniä ja epävirallisia toimijoita, sekä asemoitava itsensä uudelleen, jotta elintarvikejärjestelmien innovaatioita saataisiin käytäntöön lisääntyneen yhteistyön myötä. Tutkimuksen havainnot ovat tärkeitä, sillä pienet ja keskisuuret toimijat kärsivät eniten ruokahävikistä ja arvonalenemasta, mutta heillä on vähemmän mahdollisuuksia luoda systeemistä muutosta.
– Jatkotutkimusta ajatellen työstämme nousee joukko tutkimuskysymyksiä, joiden avulla aihetta on mahdollista tarkastella syvemmin eri maissa. Samalla voidaan edistää liiketoiminnan ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ruokahävikin ja elintarvikejätteen muodostamaan ongelmaan, Sengupta lisää.
Tutkimusartikkeli:
Sengupta, S., Choudhary, S., Obayi, R., & Nayak, R. (2024). Reducing food loss through sustainable business models and agricultural innovation systems. Supply Chain Management: An International Journal. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/SCM-01-2023-0059/full/html
