Fatemeh Maleki Almani halusi kansainväliseksi tutkijaksi ja hakeutui DREAM-tohtorikoulutuspilottiin Suomeen.
– On todella hienoa ja yllättävää, kun voi nähdä, miten matemaattiset teoriat kytkeytyvät todellisen maailman ilmiöihin, kuvaa väitöskirjatutkija Fatemeh Maleki Almani inversio-ongelmien tutkimusta teorian ja laboratoriotyön rajapinnassa.
Maleki Almani tekee parhaillaan väitöskirjatutkimustaan osana DREAM-tohtorikoulutuspilottia (Doctoral Education Pilot for Mathematics of Sensing, Imaging and Modelling). DREAM-pilottia vetää Itä-Suomen yliopisto, joka on palkannut 10 väitöskirjatutkijaa tieteenaloilta, jotka edustavat käänteisongelmia, laskennallista kuvantamista, mallinnusta, biolääketieteellistä signaali- ja kuva-analyysia, tekoälyä, säätöä ja tieteellistä laskentaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemissa tohtoripiloteissa tavoitellaan tohtorikoulutettujen liikkuvuuden lisäämistä yliopistojen, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden välillä.
Ohjaajat vakuuttivat asiantuntemuksellaan
Maleki Almani suoritti sovelletun matematiikan maisteritutkinnon kotimaassaan Iranissa, jossa hänelle myönnettiin opinto-oikeus matematiikan maisteriopintoihin suoraan matematiikkaolympialaisten ja matematiikkakilpailujen perusteella. Hän kuitenkin päätti aloittaa matematiikan opintonsa kansallisen pääsykokeen kautta.
Maisteriopintojen jatkeeksi Maleki Almani etsi väitöskirjatutkijan paikkaa, jossa hän voisi hyödyntää monipuolista osaamistaan. Hänellä oli mahdollisuus suorittaa tohtorin tutkinto Iranissa, mutta hän päätti kuitenkin jatkaa opintojaan kansainvälisessä yliopistossa. Hänet valittiin yliopistoihin Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Tšekissä, mutta lopulta hän valitsi kohteekseen Suomen.
– Kun näin ilmoituksen väitöskirjatutkijan paikasta DREAM-tohtorikoulutuspilotissa, kiinnostuin ja päätin hakea, koska tehtävä liittyi läheisesti opintoalaani. Minulle oli luontevaa hakea tutkijan paikkaa ulkomaisesta yliopistosta.
Haastatteluissa Maleki Almani sai kuulla lisää inversio-ongelmien tutkimusryhmästä, jota johtavat Itä-Suomen yliopistossa professorit Jari Kaipio, Ville Kolehmainen, Marko Vauhkonen, Aku Seppänen ja Tanja Tarvainen. Tutkimuksen profiili osui hyvin Maleki Almanin taustaan.
– Perehdyin Itä-Suomen yliopistoon ja ohjaajien taustoihin. Professorit tekivät minuun vaikutuksen asiantuntemuksellaan.
Jari Kaipio Laskennallisen fysiikan ja inversio-ongelmien tutkimusryhmän johtajana ja Tanja Tarvainen DREAM-tohtorikoulutuspilotin vetäjänä vaikuttivat merkittävästi siihen, että Maleki Almani valitsi Itä-Suomen yliopiston.
– Tanja on hieno roolimalli varsinkin naistutkijoille. Hän on hyvin aktiivinen tutkimuksessa ja julkaissut paljon artikkeleita. Tanja yrittää aina luoda ystävällistä ilmapiiriä tutkimusyhteisöön ja ajatusten vaihtamiseen.
Pääsen tekemään tutkimusta, jossa voin soveltaa matemaattisia taitojani laskennalliseen fysiikkaan.
Fatemeh Maleki Almani
Väitöskirjatutkija
Tutkimustyötä Rocsole-yrityksen kanssa
Fatemeh Maleki Almani osallistuu tutkimusprojektiin, joka selvittää teollisuuden prosessien laskennallista mallintamista, optimointia ja ohjausta.
– Aloitin väitöskirjatutkijana elokuussa 2024. Projektiin osallistuminen on ollut todella mielenkiintoista, ja olen erittäin motivoitunut työskentelemään tämän tutkimuksen parissa. Pääsen tekemään tutkimusta, jossa voin soveltaa matemaattisia taitojani laskennalliseen fysiikkaan. Kirjoitan parhaillaan artikkelia, ja ohjaajani ovat olleet hyvin kannustavia. Heidän apunsa tuplaa motivaationi, hän sanoo.
Maleki Almanin tutkimushankkeen ytimessä on inversio-ongelmien tutkiminen laboratoriossa Rocsole-yritystä varten. Itä-Suomen yliopiston teknillisen fysiikan tutkimustuloksista versonut yritys tuottaa teollisuudelle tomografiasovelluksia nesteprosessien mittaukseen ja valvontaan. Rocsolen asiakkaita ovat suuret öljy- ja kaasuteollisuuden tuottajat kuten ExxonMobil, Shell, Equinor, ConocoPhillips, Aramco ja Petronas.
Maleki Almani pyrkii suorittamaan tohtoritutkintonsa kolmessa vuodessa ja toivoo työskentelevänsä tulevaisuudessa tutkijana tai teknologiateollisuudessa.
– Haluaisin työskennellä seuraavaksi postdoc-tutkijana, ja tulevaisuudessa apulaisprofessorin tehtävä olisi tervetullut. Jos sellaista ei ole tarjolla, voin hyödyntää osaamistani myös jossakin teknologiayrityksessä.
