Ikääntyneiden kotihoitoa on käsitelty mediassa runsaasti viime vuosina. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sanomalehdissä julkaistut kuvat kotihoidosta rakentavat mielikuvaa kiireisestä työn arjesta ja ikääntyneistä passiivisina hoivan kohteina.
– Havainnot ovat hyvin yhteneväisiä muiden kotihoidon arjesta saatujen tutkimustulosten kanssa. Siksi kuvien voi tulkita kertovan siitä, millaista kotihoito tällä hetkellä on. Kuvat ja niiden tuottamat mielikuvat myös muokkaavat ihmisten toimintaa ja ajattelua, minkä vuoksi niitä on hyvä arvioida myös kriittisesti, yliopistonlehtori Hanna Ristolainen kertoo.
Tutkimus on osa Vanhuusiän syrjäytyminen – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hanketta, jossa on tutkittu iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia, arkea ja niihin liittyviä haasteita.
Ikääntyneiden haavoittuvuus ja yksinäisyys korostuvat kuvissa
Medialla on tärkeä rooli siinä, millaiseksi mielikuvat erilaisista asioista tai ihmisryhmistä rakentuvat, sosiaalipsykologian apulaisprofessori Jari Martikainen selventää.
– Sanomalehtikuvien tuottamilla mielikuvilla taas voi olla vaikutusta esimerkiksi siihen, millaiset asiat päätöksenteossa painottuvat.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaista mielikuvaa sanomalehtikuvat rakentavat kotihoidosta ja toisaalta hoivaa tarvitsevista ikääntyneistä. Kuvissa kotihoito kuvataan usein tehokkaana toimintana ja hoitajat esitetään aktiivisina toimijoina, kun taas ikääntyneet ovat pääasiassa passiivisia ja yksinäisiä hoivan kohteita.
Tutkimusaineistossa jää vähäisemmäksi niiden kuvien osuus, joissa kotihoito näyttäytyy tasavertaiseen suhteeseen perustuvana hoivana ja joissa asiakkaat näyttävät voivan hyvin ja viihtyvän omassa kodissaan.
Aineisto koostuu 95 kuvasta, jotka on julkaistu suomalaisissa sanomalehdissä vuosina 2022 ja 2023. Kuvat analysoitiin visuaalisen retorisen analyysin avulla.
Kotihoidon institutionaalisuus ja rutiinikeskeisyys näkyy kuvista
Tutkimuksen tulokset myös heijastavat kotihoidon muuttumista yhä institutionaalisemmaksi ja rutiinikeskeiseksi, jolloin kotihoidon perusajatus yksilöllisestä hoivasta tutussa ympäristössä unohtuu.
Juuri päättynyttä tutkimushanketta johtanut professori Elisa Tiilikainen toteaa, että poliittinen keskustelu ikääntyneiden palveluista on pitkään ollut järjestelmälähtöistä ja resurssit ovat keskeinen huolenaihe.
– Vähemmän pohditaan sitä, millaisia tarpeita ikääntyneillä on ja miten parhaiten voitaisiin näihin tarpeisiin vastata. Oleellisin asia, eli ikääntyneet itse, näyttää unohtuvan.
Tutkijoiden mukaan kotihoitoa koskeva mediakuvasto ja sen rakentamat mielikuvat voivat vaikuttaa ikääntyneiden hoivaa ja palveluja koskevaan päätöksentekoon. Ongelmia syntyy, jos ne vahvistavat resursseihin painottuvaa keskustelua ja jättävät ihmisarvoista sekä laadukasta hoivaa koskevat näkökulmat sivuun.
Kotihoidon asiakkaita koskevat kielteiset käsitykset ja puhetavat voivat tutkijoiden mukaan vaikuttaa myös ikääntyneiden omiin uskomuksiin siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat heihin. Ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla on paljon tuen tarpeita, ja heidän kuvaamisensa taloudellisena ja yhteiskunnallisena taakkana voi osaltaan heikentää heidän mahdollisuuksiaan saada riittävästi apua arkeensa.
SOLDEX-hanketta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Tutkimusartikkeli:
Hanna Ristolainen, Jari Martikainen, Elisa Tiilikainen. Images of formal home care in Finnish newspapers – a social representations approach. The International Journal of Ageing and Later Life. Vol. 18 No. 1 (2025). https://doi.org/10.3384/ijal.1652-8670.5623
