Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ympäristötiede_mikromuovi.

Menetelmä mikromuovien sedimentaation ajalliseen monitorointiin

Mikromuovien aiheuttamia ympäristö- ja terveysvaikutuksia tutkitaan laajasti Suomessa ja maailmalla. Mikromuovien lähteitä ja mahdollisia reittejä ympäristöön on selvitetty laajasti hule- ja jätevesiin sekä maaperään kohdistuneilla tutkimuksilla.

Mikromuovia on löydetty jo lähes kaikista eliöistä ja niiden elinympäristöistä kaikkialla maailmassa. Tästäkin huolimatta mikromuovien kulkeutumiseen ja kertymiseen vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta riittävällä tarkkuudella ympäristön vesiekosysteemeissä. Mikromuovitutkimuksessa on jo pitkään ollut kysymyksenä vesistöjen sedimentteihin kertyvän mikromuovin ikä ja kertymiseen kuluva aika. Tähän mennessä mikromuovitutkimuksessa ei ole juuri otettu huomioon kerrostumisen ajallisia muutoksia.

Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat testasivat sedimenttikeräinmenetelmää selvittääkseen mikromuovien vuotuisen kerrostumisnopeuden ja mikromuovin kerrostumiseen mahdollisesti vaikuttavaa vuodenaikaisvaihtelua. Sedimenttikeräin sijoitettiin vesistön pohjaan metrin korkeudelle pohjasta. Muun kiinteän aineksen mukana vajoava mikromuovi kertyy sedimenttikeräimiin, jotka tyhjennetään säännöllisin välein. Sedimenttikeräin itsessään on hyvin tunnettu menetelmä sedimentologisissa tutkimuksissa. Menetelmän kehittämisessä pääpaino oli mikromuovinäytteen eristämisessä keräimeen kertyneestä sedimentistä ja menetelmän soveltuvuuden testaamisesta vesistössä. 

Menetelmää testattiin Varkauden Huruslahdella tehdyssä tutkimuksessa vuosina 2017-2018. Tutkimustulosten perusteella Huruslahden sedimentteihin kertyi seuranta-aikana mikromuovia 32400 partikkelia m-2 vuodessa. Menetelmän tärkein etu on siinä, että sen avulla voidaan määrittää aika, joka kuluu mikromuovien kulkeutumiseen ja kertymiseen vesistöissä. Aika on tärkeä tekijä mikromuovien kulkeutumisen ja kertymisen mallintamisessa ja tulevaisuuden ympäristöriskin ennustamisessa.

Tutkimus on julkaistu Environmental Pollution -lehden verkkosivuilla:

Saija Saarni, Samuel Hartikainen, Senja Meronen, Emilia Uurasjärvi, Maarit Kalliokoski, Arto Koistinen, 2021. Sediment trapping – An attempt to monitor temporal variation of microplastic flux rates in aquatic systems. Environmental Pollution, Vol. 274, 1 April 2021,116568. 

https://doi.org/10.1016/j.envpol.2021.116568

Lisätietoja:

FT Saija Saarni, saija.saarni (a) utu.fi, Turun yliopisto / Helsingin yliopisto
FM Samuel Hartikainen, samuel.hartikainen (a) uef.fi, Itä-Suomen yliopisto