ALL-YOUTH-hanke kehittää mentorointimallia, jossa tarkoituksena on tunnistaa nuoren osaamista, löytää polkuja työelämään ja purkaa yhteiskuntaan osallistumisen esteitä.
Ilmastonmuutos ja ympäristön tila ahdistavat ja nuoret haluavat edistää kestävää hyvinvointia. Tietoa ja verkostoja ehkä puuttuu. Tämä on lähtökohta mentorointimallissa, jota ALL-YOUTH-hanke kehittää bio- ja kiertotalousaloille yhteistyössä Suomen punaisen ristin, 4H:n ja Metsäkeskuksen kanssa. Ensimmäinen mentorointikoulutustilaisuus järjestettiin Itä-Suomen yliopistolla 9. huhtikuuta.
Moni nuori näyttää olevan kiinnostunut bio- ja kiertotalousaloista. Nuori ei vain välttämättä sanoita niitä päässään termeillä biotalous ja kiertotalous. Polkua työuralle näille aloille voi olla vaikea löytää, jos ei hahmota, millaisia töitä on tarjolla – puhumattakaan siitä, miten niihin töihin pääsee.
– Bio- ja kiertotalousaloille työllistyminen voi olla keino päästä tekemään konkreettisia asioita kun esimerkiksi ilmastonmuutos turhauttaa ja huolestuttaa, tutkijatohtori Nina Tokola ALL-YOUTHista kuvailee.
– Nuorilla on vahva tarve kuulua yhteiskuntaan, mutta moni kokee riittämättömyyden tunteita. Mentoroinnin avulla voitaisiin auttaa nuoria tunnistamaan omia kyvykkyyksiään, hän jatkaa.
Mentori houkuttelee nuoren kyvyt esiin
Nuoret nähdään mentoroinnin kehitystyössä mahdollisuutena sen sijaan, että heitä katsottaisiin kansantaloudellisena kulueränä tai hallinnoitavana massana.
– Nuoria ei ole vielä pilattu. Heillä on leikinomaisuutta ja innokkuutta, joka voisi olla hyödyllistä, aluejohtaja Kari Kuokkanen Suomen 4H-liitosta sanoo.
Kuokkanen painottaa, että mentorointia kehitetään nuorten ehdoilla, mutta vanhempien vastuulla yhteiskuntaa kuunnellen.
ALL-YOUTHissa SPR:n kehittämää maahanmuuttajille tarkoitettua mentorointimallia sovelletaan bio- ja kiertotalousaloille sopivaksi. Punaisen ristin mallissa vapaaehtoinen mentori tapaa mentoroitavansa viisi kertaa kahden kuukauden aikana. Aivan aluksi mentori ja mentoroitava tekevät mentorointisopimuksen, jossa suunnittelevat käytännöt tarkemmin.
– SPR:n malli on alusta asti tehty sillä ajatuksella, että se sopii myös muille kuin maahanmuuttajille, projektipäällikkö Miska Keskinen SPR:stä kertoo.
– Meillä on riski, että syntyy sukupolvi, joka ei saa vanhemmilta tietoa työelämästä. Työelämätaidot eivät välttämättä enää siirry sukupolvelta toiselle. Mentorin avulla polku työelämään ei välttämättä ole niin mutkainen, kun mentori on jo kulkenut sen ehkä pitkänkin polun, Keskinen jatkaa.
Mentorointi käyntiin syksyllä
Ensimmäisessä koulutuspäivässä oli mukana kymmenkunta hyvin erilaisista taustoista tulevaa mentoroinnista kiinnostunutta. Mukana oli useamman bio- ja kiertotaloutta läheltä liippaavan alan yrittäjiä ja ammattilaisia Ely-keskuksen ja Metsähallituksen väestä it-alalla työskenteleviin sekä alkutuotantoon.
ALL-YOUTHille mentoroinnin kehitystyö on toimintatutkimusta ja tulevat mentorit antavat panoksensa myös mallin kehittämiseen. Päivän aikana muun muassa pohdittiin, miksi mentorointimallia tarvitaan ja millainen on hyvä mentori. Varsinainen mentorointi on tarkoitus käynnistää syksyllä.
– Tajusin, että elämänkokemukseni on jo nyt riittävä jaettavaksi, tilaisuuteen osallistunut Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittaja Sari Penttinen totesi.
Erona perinteisempään mentorointiin ALL-YOUTHin mallissa on se, että mentorointi nähdään ennen kaikkea keinona mahdollistaa nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja purkaa osallistumisen esteitä.
– Oli ilahduttava havainto, että mentorointi voi olla keino ilmastonmuutosahdistuksen helpottamiseen, oppimisinnoittajana Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä työskentelevä Piritta Marttila sanoi.
ALL-YOUTH on monitieteinen hanke, joka tutkii nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
