Pohjoisia metsä- ja suoalueita muokkaavat sekä ihmisen että luonnon aiheuttamat hydrologiset muutokset. Evon alueella tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin historiallisten karttojen, eri vuosikymmeniltä olevien ilmakuvien, nykyisten paikkatietoaineistojen ja pitkäaikaisten maastohavaintojen avulla, miten metsätalouden ojitus ja majavien aiheuttama tulviminen ovat muokanneet maisemaa viimeisten 60 vuoden aikana.
Tutkimus osoitti, että ojaverkosto lähes nelinkertaistui ja ojitettujen suoalueiden osuus kasvoi 23,8 prosentista 72,5 prosenttiin vuosien 1963 ja 2023 välillä. Ojaverkoston voimakas laajeneminen kuvastaa pitkäaikaista muutosta kohti kuivempia olosuhteita.
Tutkimuksessa arvioitiin samalla ensimmäistä kertaa majavien tulvittamien alueiden kokonaislaajuus Evon alueella. Yhteensä 77 aktiivista ja aiemmin tulvitettua aluetta muodostavat kokonaisuudessaan noin 1,4 neliökilometrin laajuisen kosteikkomosaiikin. Vaikka ojitus on maisematasolla selvästi laaja-alaisempi hydrologinen muutos kuin majavien toiminta, majavat luovat paikallisesti uusia kosteikkoja ja palauttavat kosteampia olosuhteita erityisesti vesistöjen reuna-alueille.
– Historiallinen tarkastelu auttaa ymmärtämään kosteikkomaisemassa tapahtuneiden pitkäaikaisten muutosten voimakkuutta. Samalla se tarjoaa tärkeän lähtökohdan ympäristön tulevan kehityksen arvioinnille, sanoo yliopistonlehtori Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistosta.
Majava on historiallisesti kuulunut Suomen boreaalisiin metsämaisemiin, ja istutusten myötä se on palautunut myös Evon alueelle, missä sen maisemaa muokkaava vaikutus on vähitellen voimistunut.
– Tulokset viittaavat siihen, että majavat voivat tukea kosteikkojen ennallistamista tuomalla luonnollisia hydrologisia prosesseja takaisin ojitettuihin maisemiin. Majavan etuna on, että se voi palauttaa kosteampia olosuhteita ilman aktiivisia ennallistamistoimia, jotka ovat usein kalliita, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta.
– Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan myös majavatulvikot toimivat latvavesillä pesusienten tavoin kuten kosteikot yleensä. Ne pidättävät vettä ja vapauttavat sitä vähitellen alajuoksulle. Tämä voi auttaa vähentämään esimerkiksi rankkasateiden ja kuivuusjaksojen vaikutuksia muuttuvassa ilmastossa, Nummi toteaa.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Sonja Kivinen, puh. 046 920 5826, sonja.kivinen(at)uef.fi
Vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi, puh. 050 448 616, petri.nummi(at)helsinki.fi
Tutkimusartikkeli:
Kivinen, S., Nummi, P. Wetland transformations under contrasting disturbances: anthropogenic drainage expansion and beaver induced flooding. Wetlands Ecol Manage 34, 72 (2026). https://doi.org/10.1007/s11273-026-10178-0.
