Metsätiedon avulla voi luoda saumatonta sekoitettua todellisuutta
—Toimintamme tällä planeetalla edellyttää, että ymmärrämme ihmisten, koneiden ja luonnon välisiä vuorovaikutussuhteita, toteaa uusi metsäbiotalouden professori Mikko Vastaranta.
Aiemmin apulaisprofessorina toiminut Vastaranta on tyytyväinen siihen, mitä on onnistunut saamaan aikaan viimeisen neljän vuoden aikana.
— Erityisesti oman tutkimusyhteisöni – Vastaranta Research Syndicate (VRS) – perustaminen Itä-Suomen yliopistoon on sujunut hyvin, ja mukana on jo useita huipputyyppejä. Tällä hetkellä VRS:ään on linkittynyt jo noin 15 tutkijaa.
—Osaamisemme ja tutkimusteemamme ovat myös Suomen Akatemian rahoittaman UNITE-lippulaivan ytimessä, Vastaranta kertoo.
UNITE-lippulaivan tavoitteena on monipuolistaa metsään liittyviä elinkeinoja, edistää metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, turvata luonnon monimuotoisuus, sekä tehostaa metsien käytön suunnittelua ja operaatioita.
—Nyt pitää lähteä viemään tutkimusta seuraavaan vaiheeseen, ja toteuttaa tehtyjä suunnitelmia lähivuosien aikana.
Me määrittelemme mitä on tulevaisuuden metsätieto
Vastarannan mukaan tietojohtamisessa keskeinen tutkittava ilmiö on tiedon jalostaminen, kuinka tietoa hyödynnetään ihmisten elämässä, organisaatioissa tai yhteiskunnissa. Voidaan esimerkiksi yrittää ymmärtää, kuinka yksittäisestä mittauksesta muodostuu lopulta viisas päätös.
—Ilmiökenttä jossa toimin, kietoutuu paljolti ihmisten, koneiden ja luonnon välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Globaaleja ongelmia, joihin tästä tulokulmasta voi löytää ratkaisuvaihtoehtoja, ovat esimerkiksi luonnonvarojen liiallinen kulutus ja toisaalta inhimillisten voimavarojen tuhlaus.
— Saatavilla oleva teknologia alkaa jo nyt olemaan sellaista, että emme välttämättä enää pysty erottamaan mikä on todellisuutta ja mikä keinotekoisesti tuotettua. Metsätiedosta on siis mahdollista luoda saumatonta sekoitettua todellisuutta, Vastaranta sanoo.
— Itselleni metsäbiotalous on vapauttavaa nähdä laajempana, varsin moniulotteisena ilmiönä. Alalla on menossa isoja muutoksia, joiden vaikutuksia on hedelmällistä tutkia, Vastaranta miettii.
— Me yliopistolla emme kouluta työntekijöitä toistamaan työsuoritteita, vaan koulutamme kriittisiä ajattelijoita, jotka osaavat ja haluavat oppia uutta, ja näin heidän osaamisensa palvelee aina muuttuvia tarpeita. Kukaan meistä ei tiedä, mitä taitoja tarvitaan 20 vuoden päästä. Toki olemme osa luontoa ja elämme enemmän tai vähemmän keskellä metsiä, joten metsätieteellisiä taitoja tarvitaan vielä ainakin lähitulevaisuuden yhteiskunnissa, olipa rooli mikä tahansa.
— Metsätieteiden osaajille on kysyntää, ja myös yliopistoura on houkutteleva vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Yliopistossa voi tehdä aina töitä uusimpien ilmiöiden parissa. Välillä ihmettelen, miksi tutkijoista on jopa pulaa, Vastaranta toteaa.
— Me määrittelemme mitä on tulevaisuuden metsätieto. Metsätiedon ympärillä oleva teknologia mahdollistaa syvemmän ymmärryksen meistä osana ekosysteemiä, vapaata aikaa ja merkityksellisiä kokemuksia metsätiedon käyttäjille.
Lisätietoja:
Professori Mikko Vastaranta, p. 050 512 7051, mikko.vastaranta (a) uef.fi
Painolaatuiset nimityskuvat
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/44513?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/44512?encoding=UTF-8
***
Mikko Vastaranta metsäbiotalouden digitalisaation ja tietojohtamisen professoriksi 1.10.2021 alkaen (kutsumenettely)
s. 1982,Tampere
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopisto, 2012
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Helsingin yliopisto, 2007
Dosentti (metsien kaukokartoitus), Helsingin yliopisto, 2014-
Apulaisprofessori, metsäbiotalouden digitalisaatio ja tietojohtaminen, Itä-Suomen yliopisto, 2018-2021
Mikko Vastarannan Scholar-profiili
