Innovaatiot hahmotetaan usein laajojen kehittämisprojektien tuloksina syntyvinä läpimurtoina. Todellisuudessa valtaosa niistä syntyy vähitellen työntekijöiden, työyhteisöjen ja sidosryhmien välisissä oppimisprosesseissa. Kehittämistoiminta voi saada alkunsa vaikkapa työntekijän ideasta mahdollistaa laiskottelua omassa työssään tai havainnoista turvallisuusympäristön muutoksessa.
Yksittäinen idea ei kuitenkaan vielä riitä: innovaatio rakentuu vasta kun ideaa kehitetään yhteisesti ja hyväksytään organisaation tasolla.
Tuore tutkimus osoittaa, että innovointi on oppimiseen perustuvaa ja parhaimmillaan työntekijälähtöistä toimintaa. Se on osa organisaatioiden arkea, mutta sitä haastavat epäselvät tavoitteet, vähäiset osallistumismahdollisuudet ja hallitsematon itseohjautuvuus, jos idean kehittelylle ei löydy oikeita väyliä.
– Kehittämistyö perustuu yhteisölliselle oppimiselle. Kun eri toimijoiden tiedot, taidot ja näkemykset tuodaan yhteen, syntyy jotain, mitä kukaan ei voi ennakoida tai yksin luoda. Siten osallistumismahdollisuuksien merkitys nousee innovaatiotoiminnan keskeiseksi edellytykseksi, kertoo tutkimushankkeen johtaja, aikuiskasvatustieteen apulaisprofessori Soila Lemmetty.
Hajautuva työ voi heikentää yhteistä oppimista ja ideointia
Lemmetty selvitti tutkimusryhmänsä kanssa organisaatioiden innovaatiokykyä teknologia-alan toimijoita ja poliisia haastattelemalla. Poliisia ei tyypillisesti pidetä innovatiivisena organisaationa, mutta tutkimuksen kohteena ollut ennalta estävä poliisityö (EET) luo uudenlaista kuvaa poliisityöstä. EET:n tavoitteena on ehkäistä rikoksia ennen niiden tapahtumista, mikä edellyttää luovaa ongelmanratkaisua, laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kykyä tunnistaa uusia ilmiöitä.
– Innovaatiot mielletään usein teknologioina ja tuotteina, mutta innovointi käsittää yhtä lailla sellaisten uusien toimintatapojen, palveluiden tai prosessien kehittämisen, joilla ratkotaan organisatorisia tai yhteiskunnallisia ongelmia aiempaa tehokkaammin ja arvoa tuottaen.
Tutkimuksen perusteella kentällä syntyvän tiedon ja kokemuksen systemaattinen hyödyntäminen voisikin vahvistaa poliisin kykyä tunnistaa uusia turvallisuushaasteita ja kehittää ennakoivia ratkaisuja.
Teknologiaorganisaatioiden tulevaisuuden haasteena taas on löytää tapoja säilyttää yhteisöllisyys ja oppiminen myös kasvun ja etätyön keskellä.
– Etä- ja hybridityö voivat heikentää sosiaalisia siteitä, hiljaisen tiedon jakamista ja yhteistä oppimista. Oppimisteoreettisesta näkökulmasta tämä on erittäin ongelmallista, sillä opimme nimenomaan vuorovaikutuksessa materiaalisen ympäristön ja muiden ihmisten kanssa.
Tutkimustulosten mukaan erityisesti pienemmissä työyhteisöissä luottamus, epämuodollinen vuorovaikutus ja kasvokkaiset kohtaamiset tukivat uusien ratkaisujen syntymistä.
Etä- ja hybridityö voivat heikentää sosiaalisia siteitä ja yhteistä oppimista, mikä on erittäin ongelmallista, sillä opimme nimenomaan vuorovaikutuksessa materiaalisen ympäristön ja muiden ihmisten kanssa.
Soila Lemmetty
Apulaisprofessori
Organisaatioihin lisää pedagogista ymmärrystä – innovaatiot syntyvät oppimisprosesseissa
Kestävää innovaatiotoimintaa voidaan työpaikoilla edistää osallistamalla henkilöstöä kehittämistavoitteiden luomiseen ja niiden yhteiseen käsittämiseen sekä vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja oppimista. Lisäksi kannattaa lisätä henkilöstön muodollisia mahdollisuuksia sekä etsiä ongelmia ja luoda ideoita että viedä niitä organisaatiossa eteenpäin.
– Kyse on loppujen lopuksi organisaation kulttuurista ja sen kyvystä muuttua: nähdäänkö innovointi ja siihen johtava kehitystyö tärkeänä osana organisaation perustehtävää vai ei.
Tutkimuksen perusteella organisaatioiden innovaatiokyky ei siis riipu pelkästään yksilöiden luovuudesta tai osaamisesta. Ratkaisevaa on se, miten hyvin organisaatiot onnistuvat hyödyntämään ja vahvistamaan henkilöstön asiantuntijuutta.
– Työpaikoille tarvittaisiinkin enemmän pedagogista ymmärrystä oppimisesta muunakin kuin kouluttautumisena, jotta myös arkisia työyhteisön oppimisprosesseja osattaisiin tukea, Lemmetty summaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu teoksessa Lemmetty, S. (2026) Learning-Based Innovation: Lessons Learned from Finnish Police and Technology Organizations (Springer). Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla toteutetussa Employee-Driven Learning and Innovation (EDLI) -tutkimushankkeessa haastateltiin 56 teknologia-alan toimijaa ja ennalta estävää työtä tekevää poliisia. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin mobiilipäiväkirjoja ja kenttämuistiinpanoja. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
