Professori Minna Kaikkonen-Määttä Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutista on saanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoituksen uudenlaisten työkalujen kehittämiseksi valtimotautien kokonaisriskin arviointiin. ERC-rahoitukset ovat Euroopan arvostetuimpia. Kaikkonen-Määtälle on myönnetty ERC-rahoitus jo kahdesti peräkkäin, mikä on harvinaista.
ERC Consolidator Grant -rahoitus voidaan myöntää urallaan jo ansioituneelle tutkijalle korkeatasoiseen, tiedettä uudistavaan tutkimukseen. Kaikkonen-Määtän saama rahoitus on viisivuotinen ja suuruudeltaan kaksi miljoonaa euroa. Hän on aiemmin saanut ERC Starting Grant -apurahan, joka on suunnattu lupaaville tutkimusjohtajille itsenäisen tutkimusryhmän ja -ohjelman perustamiseen.
Kaikkonen-Määtän johtama SECRET-hanke tähtää valtimotautien, kuten aivohalvauksen ja sydäninfarktin, riskien tarkempaan ennustamiseen. Valtimotaudit ovat maailman yleisimpiä kuolinsyitä, joten on elintärkeää tunnistaa korkeassa riskissä olevat henkilöt mahdollisimman tarkasti.
– Nykyiset terveydenhuollon riskinarviointityökalut eivät huomioi geneettisiä riskitekijöitä, jotka voivat muodostaa merkittävän osan yksilön kokonaisriskistä. Tutkimusryhmämme pyrkii mullistamaan riskinarvioinnin käyttämällä edistyneitä yksisolusekvensointiin ja CRISPR-teknologiaan pohjautuvia menetelmiä, Kaikkonen-Määttä kertoo.
Ryhmän tavoitteena on kehittää uuden sukupolven työkaluja potilaan yksilöllisen polygeenisen riskisumman määrittämiseen. Niiden avulla voidaan huomioida erilaisten geneettisten ja myös solukohtaisten geenien toimintaa säätelevien tekijöiden vaikutukset riskiin. Riskinarviointityökaluja testataan eri potilas- ja väestöryhmissä, jotta voidaan varmistaa laajasti niiden luotettavuus ja tarkkuus.
Hankkeessa tuotetaan tähän asti suurin yksittäisten solujen analyysiin perustuva aineisto ihmisen valtimonkovettumaplakeista. Yli 500 potilasnäytteeseen perustuvasta aineistosta tulee valtava resurssi koko kansainväliselle tutkimusyhteisölle. Lisäksi selvitetään taudin kehitykseen osallistuvien geenien toimintaa verisuonen seinämässä ennennäkemättömällä tarkkuudella, estämällä ja aktivoimalla niiden toimintaa yksi kerrallaan. Taudin geneettisiä riskitekijöitä voidaan näin tunnistaa ja ymmärtää entistä tarkemmin, mikä on välttämätöntä tulevaisuuden hoitojen kehitykselle.
Tärkeinä yhteistyökumppaneina tutkimuksessa ovat apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta ja professori Gerard Pasterkamp Utrechtin yliopiston lääketieteellisestä keskuksesta UMC:stä. – Myös potilasnäytteet saadaan yhteistyön myötä Turun CAREBANK-tutkimuksesta ja UMC:n Athero-Express-tutkimuksesta.
Tutkimukselta odotetaan merkittäviä läpimurtoja valtimotautien riskinarvioinnissa ja ennaltaehkäisyssä. Yksilöllisempi lähestymistapa terveydenhuollossa voi parantaa potilasturvallisuutta ja vähentää valtimotautien aiheuttamaa kuormitusta terveydenhuollolle ympäri maailman. – Euroopan tutkimusneuvoston tuki antaa tärkeän mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden terveydenhuoltoon.
Terveyden edistäminen on Kaikkonen-Määtän pitkän tähtäimen tavoite. – Suomi voisi olla edelläkävijä geneettisen tiedon hyödyntämisessä potilastyössä valtimotautien riskiarvioinnissa. Haluan olla myös omalla tutkimuksellani viemässä tätä tavoitetta eteenpäin.
Kaikkonen-Määttä on mukana Itä-Suomen yliopiston monitieteisissä sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisten sairauksien tutkimusyhteisöissä.
