Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kuulontutkimuslaboratorio Kuopion kampuksella.

Kuulolaakson kuuntelutila, joka on varustettu ympyrään asetetuilla kaiuttimilla.

Mitä kuuluu Kuulolaakso?

Miltä maailma kuulostaa, kun kuulokoje ei toimikaan optimaalisesti? Entä kun ympärillä on yhtä aikaa puhetta, liikenteen huminaa ja taustamelua? Mitä jos alentuneen kuulon takia sosiaaliset suhteet kaventuvat? 

Maailmanlaajuisesti yli 480 miljoonaa ihmistä kärsii kuntoutusta vaativasta kuulonalenemasta, ja määrän ennustetaan nousevan yli 900 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä väestön ikääntymisen myötä (WHO). Hoitamaton kuulonalenema aiheuttaa jo nyt yhteiskunnalle arviolta 950 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuiset kustannukset muun muassa sosiaalisen eristäytymisen ja mielenterveysvaikutusten kautta, ja se on myös merkittävin yksittäinen muistisairauksien riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa.

Suomessa kuulonaleneman yleistymisestä huolimatta audiologian ja audiosignaalinkäsittelyn osaaminen ja yritysvetoinen tuotekehitys ovat vielä vähäisiä. Väestön ikääntyminen ja kuulokkeiden käytön lisääntyminen kasvattavat tarvetta kehittyneille teknologisille ratkaisuille niin kuulon kuntoutuksessa kuin laajemmin signaalinkäsittelyssä. Ilman uusia innovaatioita terveydenhuollon resurssipula syvenee ja palveluiden saavutettavuus – erityisesti etänä ja kasvukeskusten ulkopuolella – heikkenee. Tämä luo merkittävän liiketoimintamahdollisuuden ja tekee teemasta ajankohtaisen myös toimijoille, joiden osaaminen on tähän asti keskittynyt muihin biosignaaleihin. Pohjois-Savossa on vahvaa poikkitieteellistä potentiaalia, jota ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty vastaamaan kansainvälisesti kasvavaan tarpeeseen.

Kuulolaakso on Itä-Suomen yliopiston käynnistämä, EU:n osarahoittama TKI-hanke, jossa rakennetaan Savilahden kampukselle ainutlaatuinen kuulontutkimuslaboratorio ja sen ympärille tiivis kuulonhuollon innovaatioekosysteemi. Tavoitteena on parantaa kuulonhuollon palveluja, kehittää uusia teknologisia ratkaisuja ja ennen kaikkea tukea ihmisten arkea ja elämänlaatua.

Kuulolaakso on Towards Better Hearing -tutkimusryhmän projekti. Tämä tutkimusryhmä on työskennellyt aktiivisesti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 2008 lähtien. Ryhmän muodostaa moniammatillinen tiimi, joka tekee yhteistyötä tutkijoiden ja yritysten kanssa kansainvälisesti. Mukana on lääkäreitä sekä tekniikan ja fysiikan alojen ammattilaisia.

TKI-infrastruktuuri, joka tuo arjen laboratorioon

Kuulolaakson taustalla on havainto, joka on monelle kuulonhuollon parissa työskentelevälle tuttu: perinteiset, äänieristetyt tutkimustilat eivät vastaa todellisia kuuntelutilanteita eivätkä siten kerro koko totuutta siitä, miten kuulonalenema tai kuulokojeet toimivat arjessa.

– Realistisissa ääniympäristöissä, joita täällä voidaan luoda, on mahdollista saada tarkempaa tietoa kuulon tilanteesta ja tulevaisuudessa kuntoutusta voidaan paremmin mitoittaa sen perusteella. Usein ensimmäiset haasteet kuulemisessa tulevat juuri meluisissa ympäristöissä, kertoo hanketta johtava Ville Saari.

Kuulolaakso vastaa tähän puutteeseen yhdistämällä tutkimuksen, kliinisen työn ja yritysyhteistyön saman katon alle. Savilahden kampus ja Itä-Suomen yliopisto tarjoavat tähän luontevan ympäristön, jossa eri tieteenalat ja toimijat kohtaavat arjessa.

Hankkeen keskiössä on Savilahteen rakennettu kuulolaboratorio, jonka erityispiirre on realistiset ääniympäristöt. Laboratoriossa voidaan simuloida esimerkiksi katuympäristöjä, ravintoloita tai muita arjen äänimaisemia, joissa kuuloa todella tarvitaan.

– Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia niin tutkimukselle kuin tuotekehitykselle. Kuulokojeita, diagnostiikkamenetelmiä ja digitaalisia ratkaisuja voidaan arvioida tilanteissa, jotka muistuttavat oikeaa käyttötilannetta, käyttäjälähtöisesti ja yksilölliset kuulohaasteet huomioiden, projektikoordinaattori Jaana Hyytiäinen jatkaa.

Laboratorio on suunniteltu palvelemaan laajaa asiakaskuntaa: tutkijoita, kliinisiä toimijoita sekä yrityksiä, jotka kehittävät kuulonhuollon ratkaisuja. Tavoitteena ei ole vain testata olemassa olevia teknologioita, vaan synnyttää myös kokonaan uusia.

Uuden rakentamista ja yhteistyötä

Kuulolaakso-hanke käynnistyi virallisesti vuoden 2025 alussa. Laboratorion suunnittelu valmistui saman vuoden huhtikuussa, ja rakennustyöt heinäkuussa ja laboratorion kalustaminen on pääosin valmis.

– Kuulolaaksoon on tulossa myös EEG-laitteisto, jonka avulla aivotoimintaa voidaan mitata erilaisissa ääniympäristöissä. Tämä mahdollistaa sen, että samoja realistisia äänimaisemia voidaan hyödyntää entistä tarkemmin sen tutkimiseen, miten aivot reagoivat esimerkiksi äänen suuntaan, voimakkuuteen ja vaihteluun. Tutkimuksen kohteena ei ole vain se, kuullaanko ääni, vaan myös se, minkälaisia vasteita aivoissa kuuntelu aiheuttaa. Vaikka kuulo olisi perinteisten mittausten mukaan suhteellisen normaali, voi kuuleminen tuottaa haasteita. Juuri tähän puoleen EEG-mittaukset voivat tuoda uutta tietoa, Saari kertoo.

Hankkeen arjesta vastaavat Saaren lisäksi projektikoordinaattori Jaana Hyytiäinen sekä hankeassistentti Juulia Hassinen. Kuulolaakson toimintaan kuuluvat tiiviisti myös työpajat, joissa yhteiskehittäminen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa on keskiössä.

– Työpajat ovat meille todella tärkeitä. Niissä ei vain esitellä valmista, vaan rakennetaan yhdessä sitä, millainen Kuulolaakso tulevaisuudessa on, Hyytiäinen kuvaa.

– Yliopistolla on keskeinen rooli alueen tulevaisuuden kannalta, sillä täällä koulutetaan muun muassa lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä. On erittäin tärkeää, että alueella on opiskelijoita ja että saamme heitä mukaan myös laboratorion toimintaan. Tällä hetkellä käynnissä on opiskelijaprojekti yhteistyössä teknillisen fysiikan laitoksen kanssa, jossa kolme opiskelijaa tekee projektitöitään. Projektissa hyödynnetään esimerkiksi akustista mallinnusta ja simulaatioita sekä toteutetaan suuntakuuloon liittyviä kokeita. Näihin liittyen on myös valmisteilla videoprojekti yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa, Saari sanoo.

Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on keskeinen rooli Kuulolaakson toiminnassa, sillä sen kautta tavoitetaan tutkimuksiin osallistuvia henkilöitä. Professori Aarno Dietzin ja hänen tiiminsä pitkäjänteinen työ kuulon tutkimuksen parissa sekä tiivis yhteistyö Kuulolaakson kanssa ovat johtaneet TrueHear-innovaation syntyyn. Sen avulla kuka tahansa voi mitata omaa kuuloaan itse arkea muistuttavissa tilanteissa – esimerkiksi arvioida, kuinka hyvin keskustelu onnistuu kahvilan taustahälyssä. Aarno Dietz vastaanotti työstään tammikuussa 2026 Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinnon.

Aarno Dietz kuulontutkimuslaboratorion kuuntelutilassa.
Professori Aarno Dietz.
Kuulontutkimuslaboratorio Kuopion kampuksella.
Laboratorion monitorointitilassa voidaan seurata kuuntelutilassa tapahtuvaa tutkimusta.