Ilmastonmuutos, Ukrainan sota, luonnonvarojen riittävyys ja väestörakenteen muutos ovat nostaneet turvattomuuteen liittyvät kysymykset esiin entistä laajemmin maailmanlaajuisesti. Juuri ilmestynyt kansainvälisen Turvattomuus-tutkimushankkeen loppuraportti on kattava yleiskatsaus ihmisen turvallisuuden ja turvattomuuden fenomenologiasta. Loppuraportti pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa vuosina 1989–2022 toteutettuun tutkimukseen, jossa on haastateltu suomalaisia ja virolaisia.
The Phenomenology of Human Security and Insecurity -kirjan on toimittanut Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Juhani Laurinkari yhteistyössä emeritusprofessori Pauli Niemelän kanssa, ja sen on kustantanut saksalainen Metropolis. Mukana on kymmenen kirjoittajaa akateemisen tutkimuksen eri aloilta, kuten yhteiskuntatieteistä, taloustieteistä ja sosiaalipsykologiasta. Kirja tarjoaa kattavan kuvan turvallisuuden ja turvattomuuden keskeisistä piirteistä eri väestöryhmille ja ikäryhmille.
– Turvallisuuden ja turvattomuuden kysymykset ovat monimutkaistuneet ja monipuolistuneet. Tämän poikkeuksellisen laajan tutkimusprojektin tulokset auttavat osaltaan näiden keskeisten teemojen eri ulottuvuuksien hahmottamista sekä päätöksenteon suunnittelua, hankkeen johtaja, emeritusprofessori Pauli Niemelä toteaa.
Euroopan tasolla mittavassa tutkimushankkeessa toteutettiin laaja väestötason tutkimus sekä lapsuuden turvattomuuteen ja pelkoihin syventynyt tutkimus Suomessa ja Virossa. Tutkimuksissa haastateltiin molemmissa maissa 5–85-vuotiaita henkilöitä. Niissä havaittiin, että lapsuus määrää perusturvallisuuden ja perusturvattomuuden kokemuksia myöhemmissä elämänvaiheissa. Turvattoman lapsuuden eläneet kokivat elämässään eniten turvattomuutta ja epävarmuutta. Turvallisen lapsuuden eläneet puolestaan kokivat elämänsä suhteellisen turvalliseksi. Eri ikävaiheissa turvattomuutta kokivat eniten nuoret, erityisesti tytöt, sekä pienituloiset eläkeläiset. Keski-ikäisille turvattomuutta aiheuttivat muun muassa eläkkeiden leikkaaminen, työpaikan tai toimeentulon menettäminen sekä läheisen menetys.
Tutkimuksen keskeinen teoreettinen tulos on, että turvallisuus ja turvattomuus ovat läpäisymuuttujia, jotka tunkeutuvat kaikille elämän alueille ja ovat kokemuksellisia sekä universaaleja. Tutkimuksessa kehitetyssä teoreettisessa mallissa turvallisuutta ja turvattomuutta jäsennetään moniulotteisten jännitteiden avulla. Niitä ovat muun muassa perinteinen ja moderni, poliittinen ja taloudellinen, aineellinen ja hengellinen sekä eettinen ja tekninen.
Turvattomuus-tutkimushanke keskittyi analysoimaan ihmisten kokemuksia fenomenologisesta näkökulmasta. Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteiden monitieteinen empiirinen ja teoreettinen analyysi on tullut ajankohteiseksi erityisesti yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä sekä sosiaalipsykologiassa uudella tapaa.
– Euroopassa parhaillaan käytävä sota osoittaa, ettei sotavaltion ideologia ole muuttunut kaikilta osin hyvinvointivaltion ideologiaksi, minkä toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot asettivat ihmiskunnan tavoitteeksi. Turvallisuus kytkeytyy hyvinvointiin sen läpäisevänä tekijänä. Turvallisuus on tarve, arvo ja ihmisoikeus. Siksi sen vaje, turvattomuus, on inhimillisesti katsoen niin keskeinen, Niemelä sanoo.
Juhani Laurinkari (ED), in collaboration with Pauli Niemelä. The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Metropolis, 2022. https://www.metropolis-verlag.de/The-Phenomenology-of-Human-Security-and-Insecurity/1514/book.do
Arvostelukappalepyynnöt kustantajan osoitteesta info(at)metropolis-verlag.de.
Lisätiedot
Emeritusprofessori Pauli Niemelä, Turvattomuus-tutkimushankkeen johtaja, pauli.niemela(at)uef.fi
Emeritusprofessori Juhani Laurinkari, puh. 050 555 0440, juhani.laurinkari(at)uef.fi