Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimus käsittelee metsäbiomassan käytöstä aiheutuvia aerosolipäästöjä – sekä suoria hiukkaspäästöjä että kaasumaisia päästöjä, jotka osallistuvat sekundaaristen aerosolien muodostumiseen – ja niiden ilmastovaikutuksia elinkaarilähtöisestä näkökulmasta. Puupohjaisia tuotteita ja energiabiomassaa tarkastellaan ei-puupohjaisten vaihtoehtojen korvaajina eri käyttökohteissa.
Metsäbiomassan käyttö on tärkeä osa ilmastopolitiikkaa ja energiajärjestelmän murrosta, mutta sen kokonaisvaikutukset ilmakehään tunnetaan vielä puutteellisesti. Aerosolipäästöt voivat vaikuttaa ilmastoon merkittävästi, minkä vuoksi niiden huomioiminen on tärkeää kasvihuonekaasujen rinnalla, jotta biomassaan pohjautuvien ratkaisujen kestävyyttä voidaan arvioida luotettavasti. Lisäksi aerosolit voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimus osoitti, että aerosolipäästöjen huomioiminen voi muuttaa merkittävästi käsitystä metsäbiomassan käytön ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa aerosolipäästöt liitettiin metsäpohjaisten tuotteiden ja energian elinkaariarviointeihin (LCA). Puutuotteille ja energiabiomassalle laskettiin niitä koskevia korvauskertoimia (DF), joilla voidaan arvioida, miten aerosolipäästöt muuttuvat, kun metsäbiomassalla korvataan vaihtoehtoisia, usein fossiilispohjaisia, materiaaleja ja energiaa. Aiemmin korvauskertoimet ovat keskittyneet kasvihuonekaasupäästöihin, kun taas aerosoleille niitä on laskettu vain hyvin vähän.
Väitöstutkimuksessa laskettuja korvauskertoimia käytettiin edelleen aerosolien ilmastovaikutusten mallinnuksessa. Tutkimukset osoittivat, että aerosolipäästöt ja niiden ilmastovaikutukset vaihtelevat huomattavasti metsäbiomassan eri käyttötapojen välillä, joten niihin voidaan vaikuttaa sillä, mihin tarkoitukseen metsäbiomassaa käytetään.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää metsäpohjaisten tuotteiden ja energiabiomassan elinkaariarvioinneissa ja ilmastovaikutusten arvioinnissa sekä metsien kestävän käytön suunnittelussa. On tärkeää tunnistaa, mitkä metsäbiomassan käyttötavat ovat kokonaisvaltaisesti kestävimpiä, minkä vuoksi aerosolipäästöt on tarpeen huomioida osana kokonaiskuvaa. Tulokset avaavat myös uusia näkökulmia metsäbiotalouteen liittyviä tutkimuksia ja tulevaisuuden metsäbiomassaan pohjautuvien ratkaisujen ympäristövaikutusten arviointia varten.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksen keskeisimmät menetelmät olivat elinkaariarviointi (LCA), korvauskerrointen (DF) laskenta ja ilmastomallinnus, jossa vaihtoehtoisten puunkäyttöskenaarioiden aiheuttamien aerosolipäästöjen ilmastovaikutuksia tarkasteltiin mallintamalla niiden aiheuttamia säteilypakotteita (RF) Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuudesta huolellisesti koottuja päästöaineistoja.
Väitöskirjatyö liittyi Suomen Kulttuurirahaston, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen, rahoittamaan tieteidenväliseen yhteistyöhankkeeseen, jossa tutkittiin metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä (AEROLCA). Tutkimus on tehty metsätieteiden osaston (apulaisprofessori Antti Kilpeläinen) sekä ympäristö- ja biotieteiden laitoksen pienhiukkas- ja aerosolilaboratorion (professori Olli Sippula) yhteishankkeena.
MMM Aapo Tikan metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Aerosol emissions of forest biomass use and their climate impacts – a life cycle assessment perspective (Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöt ja niiden ilmastovaikutukset elinkaariarvioinnin näkökulmasta) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Risto Soukka, LUT-yliopisto, ja kustoksena apulaisprofessori Antti Kilpeläinen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Aapo Tikka, [email protected]
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirja (PDF)
