Suoekologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimukseni aihe oli pohjoisten soiden mikrobien – erityisesti kuoriamebojen ja yhteyttävien mikrobien – vasteet ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kuivumiseen. Aihe on tärkeä, koska mikrobit ovat heikohkosti tunnettuja, vaikka niillä on erittäin merkittävä rooli ekosysteemien toiminnassa, kuten hiilenkierron säätelyssä. Lisäksi kuoriameboja käytetään kosteusindikaattoreina soilla, sillä niiden avulla voi selvittää, onko suo ollut kuiva vai märkä.
Tutkimukseni tuotti uutta tietoa näiden mikrobien vasteista paitsi veden pinnan laskuun, myös pitkäaikaisen kuivumisen aiheuttamiin muutoksiin kasvillisuudessa ja ympäristöolosuhteissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Keskeinen havainto oli, että mikrobit reagoivat kuivumiseen eri tavoin eri suotyypeillä. Runsasravinteisella suolla koko ekosysteemi oli muuttunut huomattavasti pitkäaikaisen kuivumisen seurauksena, ja sen vuoksi siellä tapahtui suuria muutoksia myös mikrobien lajistossa, mutta lajiston monimuotoisuuden ansiosta ne eivät johtaneet toiminnallisiin muutoksiin mikrobiyhteisöissä.
Keskiravinteisella suolla tapahtui muutoksia sekä lajistossa että toiminnoissa. Kuoriamebayhteisön toiminnallinen rakenne muuttui ja hiilen sidontakapasiteetti kasvoi. Karuimmalla suotyypillä muutokset olivat pieniä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Kuoriamebojen osalta tulokset hyödyttävät tutkijoita, jotka käyttävät niitä työssään veden pinnan indikaattoreina. Nyt osataan ottaa huomioon, että runsasravinteisilla sarasoilla kasvillisuuden ja elottoman luonnon muutokset saattavat vahvistaa kuivumissignaalia, jos kuivuminen jatkuu pitkään. Yhteyttävien mikrobien osalta tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta heikosti tunnetusta aihepiiristä. Se hyödyttää tutkijoita esimerkiksi tulevien tutkimuskysymysten muotoilussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani aineisto on peräisin Hyytiälän metsäaseman läheiseltä Lakkasuolta, jossa on ollut käynnissä pitkäaikainen kuivatuskoe jo 2000-luvun alusta asti. Kuivatuskokeen tarkoituksena on simuloida ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa kuivumista ja sen vaikutuksia suoekosysteemiin.
Kokeessa on edustettuna kolme suotyyppiä, jotka eroavat toisistaan ravinteiden saatavuuden ja kasvillisuuden suhteen. Keräsin Lakkasuolta sammaltuppoja, joista eristin mikrobit. Tunnistin kuoriamebat mikroskopoimalla ja yhteyttävät mikrobit DNA-menetelmällä. Yhteytyspotentiaali mitattiin siihen tarkoitetulla laitteella. Tuloksia vertailtiin kuivattujen ja kuivaamattomien koealojen välillä sekä suotyyppien välillä.
MMM Olivia Kuuri-Riutan suoekologin alaan kuuluva väitöskirja Versatile responses of testate amoebae and oxygenic photoautotrophic microbes to drying in boreal peatlands (Kuoriamebojen ja oksygeenisten fotoautotrofisten mikrobien monimuotoiset kuivumisvasteet pohjoisilla soilla) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Nathan Basiliko, Lakehead University, ja kustoksena professori Eeva-Stiina Tuittila,Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
