Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirja tarkastelee metsähakkeen käytön kehittymistä 2030‑luvun puoliväliin mennessä. Tarkastelu kytkeytyy energiajärjestelmän murrokseen, jossa uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, lämmöntuotanto sähköistyy ja säätövoiman tarve kasvaa. Lisäksi väitöskirjassa analysoidaan energiapuun hankintaketjujen toimintaympäristöä ja energiapuun toimitusvarmuutta. Nuorten hoitamattomien harvennusmetsien korjuuolosuhteita tarkastellaan kustannustehokkuuden näkökulmasta, mikä kytkee tarkastelun metsänhoidollisiin tavoitteisiin ja energiapuun hankinnan kestävyyteen.
Aihepiiriä on tärkeää tutkia, koska metsähake on edelleen keskeinen energianlähde Suomessa, mutta sen käytön ilmasto‑ ja ympäristövaikutuksiin liittyvä kritiikki on lisännyt toimintaympäristön epävarmuutta. Metsähaketta tarvitaan säätövoimaksi turvaamaan energian toimitusvarmuutta. Väitöskirja tuottaa ajantasaista ja päätöksenteon kannalta olennaista tietoa erityisesti energia‑, ilmasto‑ ja metsäpolitiikan yhteensovittamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että metsähakkeen kulutus Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa vähenee 2030-luvun puoliväliin mennessä, mutta säilyy edelleen merkittävänä. Metsähakkeen rooli muuttuu tasaisesta perusenergiasta joustavaksi tuotantomuodoksi, jota tarvitaan säätövoimana sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä. Tämä kehitys pidentää energiapuun varastointiaikoja ja korostaa terminaalipohjaisten hankintaketjujen merkitystä.
Tutkimus tuo uutta tietoa energiapuun hankinnan toimintaympäristöstä ja toimitusvarmuudesta sekä osoittaa, että energiakäyttöön ohjautuva puu on pääosin kotimaista ja hankitaan suhteellisen lyhyiltä etäisyyksiltä. Viime vuosina energiakäyttöön on päätynyt myös metsäteollisuudelle jalostuskelpoista ainespuuta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ainespuun käsite on suhteellinen ja riippuu markkinatilanteen mukaan vaihtelevista metsäteollisuuden mitta ja laatuvaatimuksista. Lisäksi kaskadiperiaatteen toteutumiseen vaikuttavat puunkorjuun taloudelliset edellytykset.
Nuoria hoitamattomia harvennusmetsiä koskeva analyysi osoittaa, että osa kohteista soveltuu energiapuun ja paikoin myös kuitupuun hankintaan. Korjuuolosuhteissa ja kannattavuudessa on kuitenkin merkittävää vaihtelua, jota selittävät erityisesti poistettavien runkojen pieni keskikoko sekä vähäinen hakkuukertymä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset korostavat metsähakkeen keskeistä roolia erityisesti säätövoiman lähteenä sekä tarvetta turvata energiapuun hankintaketjujen toimintaedellytykset metsähakkeen käyttömäärien vaihdellessa. Tämä korostaa jalostusarvoltaan matalamman pieniläpimittaisen kokopuun ja hakkuutähteiden logistiikan ja varastoinnin merkitystä.
Tutkimus tarjoaa tietoa energiapuun hankinnan toimintaympäristön muutoksista ja auttaa tunnistamaan energiapuun korjuun tekniset ja taloudelliset edellytykset. Nuoria hoitamattomia harvennusmetsiä koskevat tulokset tukevat metsänhoidon suunnittelua, korjuumenetelmän valintaa sekä nuorten metsien hoidon tukien suunnittelua ja vaikuttavuuden arviointia.
Lisäksi tulokset korostavat tarvetta huomioida teknisten mitta- ja laatuvaatimusten ohella taloudelliset reunaehdot arvioitaessa kaskadiperiaatteen mukaista puun ohjautumista korkeimman jalostusasteen käyttöön.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa yhdistyvät kyselyaineistot, tilastolliset analyysit, maastomittaukset ja hakkuusimulaatiot. Metsähakkeen tulevaa käyttöä ja roolia energiajärjestelmässä tarkasteltiin energiantuottajille kohdistetun kyselyn ja kansallisten tilastojen avulla. Energiapuun hankinnan toimintaympäristöä sekä toimitetun energiapuun alkuperää ja laatua analysoitiin energiapuun toimittajille suunnatun kyselyn perusteella. Nuorten hoitamattomien harvennusmetsien korjuuolosuhteita tutkittiin Valtakunnan metsien inventoinnissa tunnistetuille kohteille tehdyillä maastomittauksilla ja niihin pohjautuvilla hakkuusimulaatioilla.
Tutkimus on toteutettu Luonnonvarakeskuksessa osana Suomen energiamurrokseen keskittynyttä, Euroopan Unionin rahoittamaa REPower‑tutkimushanketta.
MMM Tuomas Niinistön metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja The role of forest chips in the electrification of the Finnish energy system and challenges for energy wood procurement from young thinning stands (Metsähakkeen rooli Suomen energiajärjestelmän sähköistymisessä ja energiapuun hankinnan haasteet nuorista harvennusmetsiköistä) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Ranta, LUT-yliopisto, ja kustoksena professori Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Tuomas Niinistö, [email protected], p. 029 532 2502
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirja (PDF) (tulossa)
