- Teksti Nina Venhe | Kuvat Varpu Heiskanen
Joensuun kampuksella vietettiin torstaina pakohuonelaboratorion virallisia avajaisia. Ongelmanratkaisuun, pelillistämiseen ja tiimityöskentelyyn valmentava ainutlaatuinen oppimisympäristö on suunniteltu pääasiassa opettajankoulutuksen käyttöön, mutta tila antaa mahdollisuuksia minkä tahansa tieteen alan opetukseen.
– Tila on suunniteltu siten, että opettaja kykenee muokkaaman tilan oman oppiaineensa opetukseen. Esimerkiksi maantieteen opettaja voi järjestellä tilaa niin, että siellä opetellaan vaikkapa kartanlukutaitoja. Kauppatieteissä taas voidaan simuloida esimerkiksi asiakaspalvelutilanteita, kertoo pakohuoneen pedagogista kehitystyötä koordinoiva yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen.
Pakohuone on osa Sm4rt LOC -hanketta, ja se on rakentunut yhteistyössä opettajankoulutuksen, tietojenkäsittelytieteen ja fysiikan oppiaineen kanssa. Hankkeen toisena osapuolen oli yliopiston lisäksi Suomen yliopistokiinteistöt (SYK).
– Pakohuoneen toteuttaminen on osa SYKin demotoimintaa eli kokeilukulttuuria. Demot kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimintaamme, jonka kuluilla ei ole vaikutusta tilavuokriin, kertoi ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila SYKiltä avajaistilaisuudessa.
Yliopistot tekevät SYKille vuosittain erilaisia demoehdotuksia. SYK valitsi tänä vuonna toteutettavaksi demoksi pakohuonelaboratorion, koska siinä pakohuoneen idea näyttäytyy aivan uudessa kontekstissa. Demossa yhdistyvät myös uudet oppimisen ja opettamisen tavat sekä pelillisyyden tutkimus.
Yhteistyön tulos
– Uudistuva opetus tarvitsee uusia ympäristöjä, menetelmiä sekä laitteita. Pakohuone integroi opetukseen tulevaisuuden taitoja, kuten ohjelmointia, koodausta, teknologiakasvatusta sekä ryhmätyötaitoja, tiivistää Tahvanainen.
Tehtävissä voidaankin hyödyntää monipuolisesti teknologiaa, jota uudet opetussuunnitelman peräänkuuluttavat.
– Ja koska olemme yliopistossa, kuuluu tilaan vahvasti myös tutkimustoiminta. Muutamista opinnäytetöistä on jo ollut puhetta, ja rahoitushakemuksia erilaisista tutkimusavauksista on jo laitettu eteenpäin.
Tilat mahdollistavat kaikenlaisen tallentamisen. Tahvanaisen mukaan osallistujien jokainen ilme ja sana saadaan talteen, sillä kameroita ja mikrofoneja on sijoiteltu ympäri pakohuonetta. Näin tilanteita voidaan analysoida jälkikäteen sekä opetuksen että tutkimuksen tarkoituksia varten.
– Pakohuoneessa suoritettavat tehtävät on suunniteltu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kanssa, ja konkreettisia toteutuksia on tehty käsityöteknologian opiskelijoiden kanssa.
Pakohuonelaboratorio on rakennettu muutenkin pitkälti oman talon osaamista käyttäen: mukana tilan tekniikassa, kuten valoissa ja äänimaiseman luomisessa, on henkilöitä muun muassa fysiikan laitokselta sekä tietotekniikkapalveluista.
– Lisäksi kaikki varustus on hankittu tänne kierrätysteemalla eli olemme konkreettisesti kaivelleet yliopiston varastot läpi ja kalustaneet tilan kierrätetyillä esineillä ja huonekaluilla.
Oppimiskokemuksia talon ulkopuolellekin?
Tila on nyt vasta toista viikkoa käytössä, mutta yhteydenottoja on tullut jo usean eri tieteen alan opettajalta.
– Tilan mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat, ja tässä voidaan helposti yhdistää myös monitieteisyys eli useamman oppiaineen yhteinen käyttö. Tälläkin hetkellä demohuoneeseen on sisällytetty useita oppiaineita, kuten maantiedettä, äidinkieltä sekä tietotekniikkaa.
Myöhemmin tiloja on tarkoitus laajentaa talon ulkopuolellekin.
– Jotkin paikalliset yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tilaan jo nyt. Tarkoituksena onkin jalostaa pakohuonetta edelleen niin, että täällä voitaisiin järjestää esimerkiksi firmojen työhyvinvointitilaisuuksia. Pakohuoneesta tullessa henkilöstö voisi yhdessä analysoida asiantuntijamme avustuksella ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan sekä ongelmanratkaisukykyjään.
Tilassa voidaan tutkia myös osallistujien sykettä erilaisten tehtävien aikana sekä ääni-, hiilidioksidi- ja happitason määrää.
– Lisäksi tila taipuu eri-ikäisten käyttöön. Tarkoituksena on päästä tarkkailemaan myös varhaiskasvatusiässä olevien lasten leikkitaitoja. Ensi viikolla otamme vastaan myös koululaisryhmiä ja katsomme, miten tila sopii alakoululaisten opetuskäyttöön.
Tahvanainen mainitseekin yhtenä ajankohtaisena tutkimuskysymyksenä sen, miten erilaiset oppilaat saadaan osallistumaan yhteistyössä ongelmanratkaisuun ja yleensäkin oppimaan, jos koulun penkissä istuminen ei muuten kiinnosta. Samalla voidaan tutkia, miten erilaiset oppilaat osallistuvat tekemiseen ja ongelmienratkaisuun.
– Tilan tarkoitus on syventää oppimista. Parhaat oppimiskokemukset syntyvät yleensä muualla kuin istuen ja kirjaa lukien.
Tutkimus vahvasti mukana
Avajaistilaisuudessa myös puhunut Arto Partanen Ramboll CM Oy:stä kertoi rakennuttajakonsultin roolissa pakohuoneen rakentamisen alkaneen juuri samaan aikaan kun korona sulki koko Suomen.
– Siitä huolimatta yhteistyö oli eri osapuolten välillä sujuvaa, ja kaikki eteni mallikkaasti. Seuraamme tätä hanketta suurella mielenkiinnolla, sillä uudenlaiset opetusmenetelmät ja pelimaailma antavat aivan uudet lähtökohdat tälle oppimisympäristölle.
Partanen pitää Itä-Suomen yliopistoa yliopistokentän edelläkävijänä oppimisympäristöjen suhteen. Rehtori Jukka Mönkkönen on siis syystäkin ylpeä uusista tiloista.
– Ja koska olemme yliopisto, haluan korostaa, että uudet tilat mahdollistavat myös uudenlaisia tutkimusavauksia. Meillä on paljon asiantuntevia opettajia, jotka varmasti jatkojalostavat tilaa ja löytävät sille yhä innovatiivisempia käyttökohteita, Mönkkönen summasi avajaisissa.
Pakohuonelaboratorion avajaisissa rehtori Jukka Mönkkönen pääsi testaamaan demotilan valaistustekniikkaa.
