Monimuotoisessa työyhteisössä syntyvät parhaat ideat

– Monimuotoisuus on työyhteisössä suunnaton rikkaus. Ja kun diversiteetiltään rikas työyhteisö vielä toimii psykologisesti turvallisessa ympäristössä, ovat puitteet uusien ideoiden syntymiselle ja yhteiselle oppimiselle erittäin hyvät, summaa apulaisprofessori, tutkimusryhmän johtaja Soila Lemmetty tutkimuksiaan, mutta myös omia kokemuksiaan. 

Hänen vetämäänsä jatkuvan oppimisen ja työelämän kehittämisen ”JATKOT”-tutkimusryhmään kuuluu 16 erilaisista taustoista tulevaa tutkijaa. 

– On valtavan tärkeää, että yliopistolla ja koko yhteiskunnan tasolla ymmärretään se, ettei esimerkiksi sosioekonominen tausta saa sanella valmiiksi kenenkään koulutus- ja urapolkua. Jos näin käy, kouluistamme valmistuu ihmisiä, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla ja näkevät maailman yhdestä ja samasta näkökulmasta.

Työpaikoilla kannattaisi Lemmetyn mukaan huomioida monimuotoisuuden näkökulma siksikin, että parhaat innovaatiot syntyvät usein erilaisten ajatusten ja ajatusmallien kohdatessa. 

Näin on myös JATKOT-tutkimusryhmässä.

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan

JATKOT-tutkimusryhmässä syvennetään ja monipuolistetaan ymmärrystä jatkuvasta oppimisesta osana työelämää ja organisaatioiden arkea. Tutkimusaiheiden kirjo on laaja, mutta keskiössä on aikuisten oppiminen sekä työelämän kehittäminen. Ne ovat aiheita, jotka ovat kovin ajankohtaisia ja tuttuja julkisista keskusteluistakin. 

Ryhmä on saanut rahoitusta hämmentävän monelta taholta. Itä-Suomen yliopiston lisäksi ryhmän tutkimusta rahoittavat Koneen Säätiö, Jenny ja Arttu Vihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemia, Suomalainen Konkordia-liitto, Emil Aaltosen Säätiö ja Työsuojelurahasto.

– Saatujen rahoitusten määrän yksi taustatekijä on hyvin todennäköisesti se, että yhteiskunnassa ja politiikassakin on juuri nyt kunnianhimoisia tavoitteita niin työelämän kehittämiseen, jatkuvaan oppimiseen kuin innovaatioihinkin liittyen. Tutkimuksemme on siis ollut esillä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 

– Toisaalta en myöskään halua vähätellä sitä, että osaamme sanoittaa tutkimustamme ja tavoitteitamme tähän aikaan sopivaksi ja liittää ne laajempaan kokonaisuuteen. Ja teoreettisen tutkimustaustan lisäksi meillä on vahva käytännön ymmärrys asioista. 

Käytäntö on sana, joka toistuu Lemmetyn puheissa usein. 

– Oma koulutuspolkuni on akateemista maailmaa ajatellen hyvin epätavallinen. Olen alun perin kouluttautunut ravintolakokiksi ja tehnyt alan töitä seitsemän vuoden ajan. Siksi lähestyn asioita usein yhä ensin käytännön ja vasta sitten teorian kautta. 

Lemmetty on kiitollinen, että Itä-Suomen yliopistossa on mahdollistettu tutkimusryhmän itsenäinen ja monipuolinen kehittäminen. Ehkä osin tiedostaen ja osin tiedostamatta ryhmästä onkin muotoutunut hyvin monimuotoinen kokoonpano, jossa on eri-ikäisiä tutkijoita eri uravaiheista ja erilaisilla koulutustaustoilla. 

Lemmetyn mukaan juuri se antaa työelämän tutkimukselle hyvät lähtökohdat – jokaisella ryhmän jäsenellä on työelämästä erilaisia käytännön kokemuksia, eikä tutkimusta tehdä ”norsunluutornista” käsin. 

Merkittävää tutkimustietoa yhteistyössä

Tutkimusryhmä on aikuiskasvatustieteen alalla kooltaan poikkeuksellisen suuri, ja siinä tehdään tutkimusta kolmessa isossa projektissa sekä monissa väitöskirja- ja post doc -hankkeissa. 

Tutkimusta tehdään yhteistyössä erilaisten organisaatioiden, kuten teknologiayritysten, koulutusorganisaatioiden ja Suomen poliisin, kanssa. 

– Jokaisella ryhmän jäsenellä on tutkimukseen henkilökohtainen näkökulma ja vapaus muotoilla tutkimusteemojaan hankkeen antamissa puitteissa. En ajattele, että hankkeessa tehtäisiin töitä minulle tai ryhmälle, vaan tutkimusideat, ajatukset ja työ lähtevät ihmisten omasta halusta ja innosta uudistaa ja kehittää nykyistä työelämää hyvinvointia vahvistaen ja innovaatioiden syntyä tukien. 

JATKOT-ryhmäläisiä kutsutaan usein puhumaan tutkittavista aiheista työpaikoille, järjestöihin ja jopa ministeriöihin asti. 

– Tiedostamme olevamme alalla merkittävä tutkimustiedon tuottaja, joten pohdimme jatkuvasti tutkimuksemme vaikuttavuutta sekä sitä, mitä uutta tutkimustiedon pohjalta voidaan luoda.

Jatkuva muutos uuvuttaa töissä

Kysyttäessä meneillään olevista tutkimusprojekteista Lemmetty nostaa esiin yhden lempiaiheistaan: miten työntekijöitä voisi tukea työssä oppimisessa ilman ylimääräistä kuormitusta.  

– Elämme työpaikoillakin jatkuvaa muutoksen aikaa. Teknologia ja järjestelmät kehittyvät koko ajan muuttaen työn tekemistä ja kasvattaen osaamisvaatimuksia. Tutkimusten mukaan juuri uuden tiedon vastaanottamiseen ja käsittelyyn liittyvät prosessit ovat yksi syy työssä kuormittumiselle ja uupumukselle.

Yhä suurempi osa työuran aikaisesta kouluttautumisesta tapahtuu verkossa. Työn ohessa suoritettavat verkkokurssit ovat toki työnantajien silmin tehokkaita ja edullisia.

– Verkossa suoritettavilla ”massakursseilla” ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä oppimisen tai uuteen motivoitumisen kanssa. Kurssit ovat usein luentomuotoista tiedonsiirtoa, ja työntekijöiden voi olla vaikea hahmottaa, miten sisältöä voi soveltaa käytännössä.

Kursseja suoritetaan usein kiireen keskellä jotain muuta työtä samalla tehden, jolloin hukataan kaikkien resursseja. Pelkkä osallistuminen ei siis takaa syvällistä oppimiskokemusta, vaan tarkoittaa usein pelkkää ”suoritusmerkintää”.

Työssä oppiminen on hyvinvointikysymys

Oppiminen tarkoittaa muutosta ihmisen ajattelussa ja toiminnassa. Työpaikoilla oppiminen liittyy siihen, että esimerkiksi järjestelmien tai organisaatiorakenteiden muuttuessa työntekijöiden pitäisi oppia uutta eli muuttaa toimintatapojaan. 

Jos muutoksia tulee jatkuvasti usealta eri suunnalta yhtä aikaa, syntyy kuormitusta ja sen myötä muutosvastarintaa, mikä vaikuttaa suoraan myös oppimiseen. 

– Tutkimusten mukaan aikuinen motivoituu parhaiten silloin kun hän ymmärtää, miten oppimista voi hyödyntää omassa työssä. Oppimista taas tapahtuu kun pääsee itse aktiiviseksi osallistujaksi prosessin aikana. 

Lemmetty toivookin, että työpaikoilla sisäistettäisiin paremmin, mitä oppiminen on. Silloin voitaisiin ehkäistä muutosvastarintaa, ja uusien asioiden opettelu ja omaksuminen hyödyttäisi molempia osapuolia.

Samalla huolehdittaisiin työntekijöiden jaksamisesta. 

– Oppiminen edellyttääkin myös rehellistä keskustelua turvallisessa ympäristössä, jossa on sallittua tehdä virheitäkin. 

Tätä Lemmetty haluaa tuoda esiin myös tutkimusryhmänsä kanssa työskennellessään. 

– Parhaat ideat syntyvät meilläkin usein yhteisissä keskusteluissa epämuodollisissa tapaamisissa.
 

JATKOT-tutkimusryhmän sivut