Kemiallisen ekologian professorin James Blanden ryhmä tutkii kasvien stressivasteita ja kasvien välistä vuorovaikutusta Itä-Suomen yliopistossa.
Professori James Blanden työpöydältä pilkistää tuhti tiedekirja. Sen nimi laittaa mielikuvituksen liikkeelle: Plant Behavior and Intelligence. Blande on tutkinut pitkään kasvien käyttäytymistä ja kemiallista vuorovaikutusta ympäristön kanssa, mutta onko kasveilla älykkyyttäkin? Professorin hymy antaa ymmärtää, että hän on vastannut kysymykseen aiemminkin.
– En käyttäisi sellaista käsitettä kuin älykkyys kasvien kohdalla. Kasvit ovat kyllä hyvin eläväisiä ja pystyvät monimutkaiseen kommunikaatioon, mutta itse puhuisin enemmän käyttäytymisestä kuin älykkyydestä, Blande sanoo.
James Blande on toiminut kemiallisen ekologian professorina Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella vuodesta 2022, ja keskustelu käydään hänen työhuoneessaan Kuopion kampuksella, joka on tullut perin tutuksi englantilaiselle tutkijalle: Blande saapui tutkijatohtoriksi samaan kampusrakennukseen ensi kerran vuonna 2005.
Maailman metropoleihin verrattuna Itä-Suomen yliopiston sijainti on suotuisa ympäristötutkijalle: saasteiden vaikutusta kasveihin on helpompi tutkia puhtaassa suomalaisessa ympäristössä, jossa on vähemmän saasteita kuin suurkaupungeissa.
Tutkimus tapahtuu silti kansainvälisissä verkostoissa, ja Blanden johtamaan ympäristöekologian tutkimusryhmään kuuluu nykyisin tutkijoita kymmenestä eri maasta. Blande tiivistää Itä-Suomen yliopiston parhaat puolet tutkijalle kolmeen asiaan: kansainvälisyys, monitieteisyys ja innovatiivisuus.
– On monia etuja työskennellä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Meillä on hyvin moninainen yhteisö ympäristö- ja biotieteiden laitoksella. Monitieteisyyden vuoksi voimme tehdä myös hyvin innovatiivista tutkimusta. Yliopiston strategiakin johtaa siihen suuntaan. Tutkimusryhmämme on osa Ilmastopakotteet, ekosysteemit ja terveys -tutkimusyhteisöä (CLEHE), joka tarjoaa paljon potentiaalia monitieteisen tutkimuksen kehittämiseen. Se on suuri etu täällä, Blande painottaa.
Kiinnostus luontoon ja eläimiin johti tutkijauralle
Lontoosta lähtöisin oleva James Blande kokee yhä olevansa vahvasti lontoolainen, joskin hän nykyisin viihtyy luonnonläheisemmissä ympäristössä. Vaikka lapsuus suurkaupungissa ei tarjoa jokapäiväistä kokemusta luonnosta, perheen puutarhassa hän saattoi tehdä tuttavuutta kasvien, hyönteisten, perhosten ja siilien kanssa.
– Kun olin neljätoistavuotias, tiesin, että haluan opiskella luonnontieteitä. Valinnaisina oppiaineinani oli kemiaa, biologiaa ja matematiikkaa. Itse asiassa halusin aluksi eläinlääkäriksi, koska pidin luonnosta ja eläimistä. Tavoite vaihtui, kun kiinnostuin enemmän biologiasta.
Blande suoritti sovelletun biologian korkeakoulututkinnon Bathin yliopistossa. Opintoihin kuului kenttätutkimusta tutkimusasemilla: Etelä-Englannin Dorsetin tutkimusasemalla Blande perehtyi hanhien käyttäytymiseen sekä äyriäisten liikkumiseen, Rothamstedin tutkimuskeskuksessa Blande perehtyi kirvojen viestintään kemiallisten signaalien kautta. Southamptoniin yliopistoon liittyvässä Rothamstedin keskuksessa hänelle suositeltiin tohtoriopintoja.
– Tein väitöstutkimukseni kirvojen parasitoidien kemiallisesta ekologiasta. Sain siihen erinomaiset ohjaajat, professori Guy Poppyn ja professori John Pickettin, Blande kiittää.
Hän väitteli Southamptonin yliopistosta vuonna 2004 ja haki postdoc-tutkijan työtä Marie Curie -rahoitetussa tutkimusverkostosta, joka kahdeksassa Euroopan maassa. Suomessa tutkimuksen johtajana toimi Kuopion yliopiston professori Jarmo Holopainen, jonka tutkimusryhmään Blande liittyi.
– Professori Jarmo Holopainen oli alan pioneeri tutkiessaan kohoavan otsonipitoisuuden vaikutuksia kasveista haihtuviin kemikaaleihin sekä kasvien ja hyönteisten väliseen vuorovaikutukseen. Toinen merkittävä käänne urallani oli nimitykseni akatemiatutkijaksi vuonna 2011. Selvitin tutkimuksessani kasvien vuorovaikutusta toisiinsa haihtuvien kemikaalien avulla, ja erityisesti sitä kuinka kohoava otsonipitoisuus vaikuttaa tähän, Blande kertoo
Akatemiatutkijan tehtävänsä jälkeen Blande nimettiin vuonna 2018 apulaisprofessoriksi ja pian sen jälkeen ympäristöekologian tutkimusryhmän johtajaksi Itä-Suomen yliopistoon.
Koen hyvin tärkeäksi sen, että tutkimukseni kytkeytyy globaaleihin kysymyksiin.
James Blande
Professori
Uusin tutkimus selvittää havupuiden välistä viestintää
Professorina Blande keskittyy kemiallisen ekologian tutkimukseen, tutkimusryhmänsä johtamiseen ja väitöskirjatutkijoiden ohjaamiseen.
Blanden ryhmän viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvitetty muun muassa tuhohyönteisten aikaansaamia kemiallisia signaaleja havupuiden välillä. Tutkimus herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen Conifercom-hanke selvittää laajemminkin havupuiden välistä viestintää. Projekti toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten kollegoiden kanssa.
Blanden tutkimustyö tapahtuu niin kentällä kuin työpöydän äärellä. Kun Blande saapui ensi kerran Kuopion kampukselle, hän nautti erityisesti kenttätyöstä, jota tehtiin kampuksen lähellä, kasvitieteellisen puutarhan vieressä.
– Nykyisin teemme kenttätutkimuksia eri puolilla maailmaa useiden kumppanien kanssa. Tutkimme muun muassa kasvien stressiä Suonenjoella yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Olemme tehneet tutkimustyötä myös Kevon tutkimusasemalla pohjoisessa Suomessa. Lisäksi meillä on vahvoja kansainvälisiä tutkimusverkostoja muun muassa Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Iso-Britanniassa. Esimerkiksi Kaliforniassa selvitämme kasvien kommunikaatiota kenttätutkimuksissa, Blande listaa.
Yksi kemiallisen ekologian tutkimuksen kansainvälisistä keskuksista sijaitsee Max Planck -instituutissa. Instituutin yhteydessä toimii Next Generation Insect Chemical Ecology -verkosto, jonka ulkoisena neuvontajana James Blande toimii. Verkosto kouluttaa nuoria tutkijoita ja keskittyy tutkimukseen ilmastonmuutoksen ja saasteiden vaikutuksesta kasvien ja hyönteisten vuorovaikutukseen.
Vaikka kasvit ja hyönteiset voivat olla kooltaan aivan pieniä, niiden tutkimus asettuu globaaliin mittakaavaan, kun puhutaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön saastumisen tutkimuksesta.
– Koen hyvin tärkeäksi sen, että tutkimukseni kytkeytyy globaaleihin kysymyksiin. Vaikka kasvien käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tutkimuksella ei välttämättä aina ole välittömiä käytännön sovelluksia, sillä on suorat kytkökset suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, ekosysteemien terveyteen ja ruokaturvaan, Blande korostaa.
