Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa tarkasteltiin, muokkaako ruokavalio ilmansaasteiden vaikutuksia lasten, nuorten ja aikuisten kardiometaboliseen terveyteen. Tutkimus oli osa EU:n rahoittamaa LongITools-hanketta. Ilmansaasteet ovat merkittävä kardiometabolisten sairauksien riskitekijä, ja niillä on havaittu haitallisia terveysvaikutuksia myös Maailman terveysjärjestön asettamia ilmanlaadun ohjearvoja pienemmillä pitoisuuksilla. Saasteiden vähentäminen on edelleen tärkeä kansanterveydellinen tavoite. Viime aikoina on yhä enemmän haluttu selvittää, voivatko elintavat, kuten ruokavalio, muokata ympäristöaltisteiden yksilöllisiä vaikutuksia. Tunnistamalla tekijöitä, jotka selittävät ihmisten erilaista herkkyyttä ilmansaasteiden vaikutuksille, voidaan parantaa ymmärrystä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista eri väestöryhmissä ja tukea haittoja ehkäisevien toimenpiteiden kehittämistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Lyhytaikainenkin ilmansaastealtistus oli yhteydessä heikentyneisiin kardiometabolisen terveyden merkkiaineiden pitoisuuksiin lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, vaikka keskimääräiset ilmansaastepitoisuudet pysyivät suositeltujen rajojen alapuolella. Havaitsimme, että ruokavalion laatu vaikutti näihin yhteyksiin, mikä näkyi erityisesti lapsilla, selvimmin hapetusstressiin ja insuliiniresistenssiin liittyvissä merkkiaineissa. Lisäksi havaitsimme, että kasvispainotteinen ruokavalio voi auttaa lieventämään osaa ilmansaastealtistukseen liittyvistä haitallisista terveysvaikutuksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten muut elämäntapatekijät ja sosioekonomiset olosuhteet voivat muokata ilmansaasteiden ja kardiometabolisen terveyden välistä yhteyttä elinkaaren aikana.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin eksposomilähestymistapaa, jonka avulla tarkastellaan, miten ympäristöön, elintapoihin ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tekijät yhdessä vaikuttavat terveyteen elämän eri vaiheissa. Tutkimuksessa kehitettiin eksposomipisteytys kuvaamaan ilmansaasteiden, sosioekonomisen aseman, fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon, unen ja ruokavalion yhteisvaikutusta. Sen avulla tutkittiin, miten nämä tekijät yhdessä olivat yhteydessä kardiometaboliseen terveyteen sekä arvioitiin pisteytyksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus osoittaa, että myös ruokavaliotekijät kannattaa ottaa huomioon, kun arvioidaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksia. Tulokset viittaavat siihen, että väestöryhmien välisiä eroja ilmansaasteille altistumisen haitoissa ei voida täysin ymmärtää huomioimatta ihmisten elinolosuhteita laajemmin. Ilmansaastealtistusta ei aina voida välttää, mutta sen terveyshaittoihin vaikuttavien, mahdollisesti muokattavissa olevien tekijöiden ymmärtäminen voi avata mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Tuloksemme viittaavat siihen, että ruokavalio voi olla yksi tällainen muokattavissa oleva tekijä, joka vaikuttaa ilmansaasteiden haittoihin yksilötasolla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin PANIC- ja ELIPA-tutkimuksia, joihin osallistui Kuopiossa asuvia lapsia, nuoria ja aikuisia. Ilmansaastetiedot saatiin Ilmatieteen laitokselta, ja kaupunkimittausasemien tiedoista laskettiin alueelliset keskiarvot. Niitä hyödyntäen arvioitiin, miten lyhytaikaiset muutokset ilmansaastealtistuksessa liittyvät kardiometabolisen terveyden mittareihin, kuten oksidatiiviseen stressiin, lipidi- ja glukoosiaineenvaihduntaan ja matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin. Ruokavalion laatua arvioitiin lapsilla ja nuorilla Finnish Children Healthy Eating Index -pisteytyksellä ja aikuisilla Baltic Sea Diet Score -pisteytyksellä.
MSc Darren Healyn väitöskirja Diet, air pollution, and cardiometabolic health across the lifecourse tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Camille Lassale Universitat Pompeu Fabrasta ja ISGlobalista ja kustoksena professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja (linkki tulossa)
Lisätietoja:
MSc Darren Healy, [email protected]
