Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Suomalainen äitiyshuolto kohtasi vuosina 2015–2016 nopeasti nousseen määrän uusia turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Tutkimustulokset muista maista ovat osoittaneet, että tälle väestöryhmälle äitiyshuollon palveluiden järjestäminen on osin haasteellista ja sisältää riskin hoidon jäämisestä alimitoitetuksi. Sekä inhimillistä kärsimystä että julkisen talouden kustannuksia aiheuttavien raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisemiseksi on tärkeää, että äitiyshuolto tavoittaa kattavasti myös raskaana olevat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, jotka oleskelevat maassa.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin seuraavia seikkoja: Mitkä tekijät sujuvoittivat ja haittasivat äitiyshuollon prosessin toteutumista turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla Suomessa vuoden 2015–2016 pakolaistilanteen aikana? Millainen hoidon kattavuus ja tulokset äitiyshuollon keskeisissä palveluissa oli äideillä, joita muutti Suomeen 21:stä aseellisen konfliktin koskettamasta maasta ja jotka synnyttivät Suomessa vuosina 2015–2016?
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kaikista vuosien 2015−2016 synnytyksistä Suomessa 2,9 prosenttia oli humanitaarisen maahanmuuton lähtömaista Suomeen saapuneiden äitien synnytyksiä. Suomalaisäiteihin verrattuna konfliktimaista Suomeen muuttaneilla äideillä oli merkittävästi pienempi todennäköisyys tulla äitiyshuollon piiriin suositellusti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja osallistua kaikkiin äitiyshuollon tarjoamiin tarkastuksiin ennen täysiaikaista synnytystä. Hoitoprosessia sujuvoittivat muun muassa erilaiset tukiverkostot äidin ympärillä sekä hoitoammattilaisten joustavuus, väliaikaiset tehtäväsiirrot ja hyvä yhteistyö sidosryhmien välillä. Hoitoprosessia haitanneina tekijöinä korostuivat muun muassa kielimuuri sekä rutiininomaisten hoitokäytäntöjen toistuva katkeaminen terveydenhuollon käytössä olevien esitietojen puutteellisuuden vuoksi. Katsausaineisto sisälsi lisäksi viitteitä kulttuurieroihin ja negatiivisten seuraamusten pelkoon liittyvistä hoitoprosessin hidasteista sekä äitien kokemasta syrjinnästä erityisesti akuuttihoitoon pääsyssä.
Todennäköisyys hieman ennenaikaiseen synnytykseen oli merkittävästi kohonnut konfliktimaista Suomeen muuttaneilla äideillä. Heillä oli suurempi riski suunniteltuun, kiireelliseen tai hätäkeisarileikkaukseen kuin suomalaisäideillä. Konfliktimaista Suomeen muuttaneiden äitien alatiesynnytyksissä lähes kaikkien tarkasteltujen kivunhoitomenetelmien käyttö oli merkittävästi vähäisempää. Lisäksi näiden äitien alasynnytyksissä välilihan leikkaus ja välilihan repeämä olivat todennäköisempiä kuin suomalaisäideillä.
Aineiston sisältämänä seuranta-aikana raportoitiin yhteensä 279 kuolleena syntynyttä vauvaa. Suomalaissyntyisten äitien vauvoista 259 (0,3 %), ja konfliktimaissa syntyneiden äitien vauvoista 20 (0,6 %) syntyi kuolleena, eikä ryhmien välinen eroavaisuus ei ollut tilastollisesti merkittävä. Myöskään raskaudenaikaisessa sairaalahoitoon joutumisessa ei ollut eroavaisuuksia ryhmien välillä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus esittää luotettavan yleiskatsauksen äitiyshuollon järjestämisestä ja käyttöasteesta vuosien 2015–2016 pakolaistilanteessa uudelle terveydenhuollon palveluiden käyttäjäryhmälle. Tämä antaa työkaluja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten äitiyshuollon suunnitteluun, järjestämiseen ja arvioimiseen tulevaisuudessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa, jossa yhdistettiin äitiyshuollon ammattilaisten laadullisia yksilöhaastatteluja (n = 18), systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoa sekä syntymärekisteriaineistoa (n = 96 755). Hyödynnetty syntymärekisteriaineisto sisälsi kokonaisuudessaan yhteensä 109 373 synnytystä vuosina 2015–2016. Näistä 93 600 oli suomalaissyntyisten äitien synnytyksiä ja 3 155 humanitaarisen maahanmuuton lähtömaista Suomeen muuttaneiden äitien synnytyksiä, jotka valikoitiin lopulliseen tutkimusotokseen. Tutkimukseen rekrytoitiin haastateltavia myös kolmannen sektorin vertaisryhmien kautta maahanmuuttajanaisten keskuudesta, mutta riittävää otosta ei onnistuttu tavoittamaan ja tämän vuoksi maahanmuuttajaäitien näkökulma nostettiin esiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineiston avulla.
Väitöstutkimus sai rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahastolta sekä Suomalaiselta Konkordialiitolta.
Master of Science Satu Leppälän väitöskirja Maternity care in Finland 2015–2016: Barriers, facilitators and outcomes for asylum seekers and refugees (Äitiyshuolto Suomessa vuosina 2015–2016: Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten hoitoprosessia sujuvoittaneet ja haitanneet tekijät sekä hoidon tulokset) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Terese Bondas Stavangerin yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
MSc Satu Leppälä, satulep(a)student.uef.fi
