Maj ja Tor Nesslingin säätiö tukee 29 kestävyysmurroshanketta yhteensä 2,84 miljoonalla eurolla. Itä-Suomen yliopiston tutkijat saivat rahoitusta 227 962 euroa.
Rahoitettujen hankkeiden teemoja olivat muun muassa teknologiakriittisyys, ekologisen kriisin aiheuttamiin riskeihin varautuminen sekä maa- ja metsätalouden murros. Myös ihmisten käyttäytymisen ja kulttuuristen muutosten murrospotentiaali pääsee rahoitettujen tutkimusten ja hankkeiden kautta tarkempaan tarkasteluun.
Itä-Suomen yliopistossa rahoitusta saivat
Helmi Lehikoinen väitöstutkimukseen Rahkasammalten kasvatus aktiivisen ennallistamisen ja kosteikkotuotannon perustaksi (132 477 €)
Turvemaiden kuivatus aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja vesistöpäästöjä sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Kosteikkoratkaisut, kuten ennallistaminen ja kosteikkoviljely, voivat palauttaa suoluontoa ja vähentää päästöjä. Kosteikkoviljely on aktiivinen lähestymistapa ja se mahdollistaa luontoarvojen ja ilmastohyötyjen yhdistämisen kestävään tuotantoon. Tätä suunnitelmaa edeltävässä kehityshankkeessa entiselle turvetuotantoalueelle perustettiin rahkasammalten kasvatusalueita.
Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää, onnistuiko rahkasammalten siirto ja muodostuuko alueelle toimiva suon ekosysteemi. Tutkimus koostuu kolmesta osatyöstä, joissa selvitetään, millä tavoin rahkasammalvaltainen suokasvillisuus saadaan parhaiten kasvamaan, muuttuuko turvekenttä päästölähteestä hiilinieluna toimivaksi ekosysteemiksi ja mikä merkitys lajien ominaisuuksilla ja diversiteetillä on kasvun ja ekosysteemitoimintojen muodostumiselle.
Mariana Verdonen postdoc-tutkimukseen Pohjois-Euroopan palsasoiden ikiroudan monisensorinen kartoitus (95 485 €)
Hanke edistää kestävyysmurrosta lisäämällä tietoa ikiroudasta ja sen yhteydestä ilmastonmuutokseen. Tutkimuksessa käytetään ainutlaatuista monisensorista kaukokartoitus- ja maastoaineistoa palsasoiden dynamiikan mallintamiseen ja seurantaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena nämä subarktiset hiilivarastot ja luonnon monimuotoisuuden keskittymät ovat Euroopan uhanalaisimpia elinympäristöjä. Palsojen romahtaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä, muuttaa hydrologisia ja ekologisia prosesseja sekä heikentää näiden soiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tehokas palsasoiden suojelu edellyttää syvempää ymmärrystä siitä, miten ne reagoivat ilmastonmuutokseen erilaisissa ympäristöissä.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää seurantamenetelmiä sekä tunnistaa ilmastonmuutokselle erityisen herkät ja vastustuskykyiset palsasuoalueet luonnonsuojelun ja ilmastostrategioiden tueksi. Pitkäjänteinen tutkimus, kansainvälinen yhteistyö ja monipuolinen viestintä ovat hankkeen keskeisiä painopisteitä.
Tutkijoiden yhteystiedot UEF Connect
Nesslingin säätiön tiedote ja kaikki rahoitettavat hankkeet
