Opioidijärjestelmään kohdistuvilla lääkkeillä voitaisiin ehkä hoitaa psykopatiaa, kertoi oikeuspsykiatri, LT Markku Lähteenvuo Kansallisen neurokeskuksen järjestämässä Neuro2020 – Business meets science -tapahtumassa. – Tutkimme parhaillaan, olisiko tällaisella lääkityksellä vaikutusta psykopaattien käyttäytymiseen.
Niuvanniemen sairaalassa työskentelevä Lähteenvuo on mukana tutkimuskonsortiossa, jossa tutkitaan psykopatian, mutta myös skitsofrenian ja muiden psykoottisten sairauksien neurobiologiaa kantasoluteknologian avulla. – Pieni ihonäyte potilaalta riittää. Ihosoluista valmistetaan kantasoluja ja ne puolestaan erilaistetaan aivojen soluiksi, joissa on potilaan geeniperimä. Niillä voimme tutkia, miten sairastuneen solut poikkeavat terveistä ja testata myös lääkevasteita.
Tutkimuksessa käytetään myös aivo-organoideja eli kolmiulotteisia monisolumalleja, jotka muistuttavat rakenteeltaan ja toiminnaltaan oikeaa aivokudosta.
Tutkimusryhmä osoitti melko hiljattain, että väkivaltarikoksiin syyllistyneillä psykopaateilla ilmentyvät poikkeavasti useat sellaiset geenit, jotka liittyvät myös autismikirjon häiriöihin. Poikkeavaa oli myös mielihyvään liittyvän opioidijärjestelmän toiminta. – Psykopaateilta puuttuu empatiakyky eikä mikään tunnu heistä miltään. Taustalla voivatkin tulostemme perusteella olla osin autismikirjon piirteet ja opioidijärjestelmän häiriöt.
Skitsofrenian neurobiologista taustaa ryhmä on selvittänyt tutkimalla muun muassa identtisiä kaksosia, joista vain toinen on sairastunut. – Skitsofreniaa sairastavan identtisellä kaksosella on vain 50 prosentin riski sairastua. Alttius on siis geeneissä, mutta sairastuminen riippuu kuitenkin myös ympäristöstä ja elämäntapahtumista, jotka laukaisevat geneettisen riskin. Sairastuneen ja terveen kaksosen solujen vertailu auttaa selvittämään tätä sairastumisen epigenetiikkaa, Lähteenvuo kertoi.
Mies- ja naiskaksosten vertailu osoitti yllättäen, että taudin geneettinen tausta on miehillä ja naisilla varsin erilainen. – Se voi selittää, miksi oireet tyypillisesti ilmaantuvat juuri nuoruusiässä, jolloin monien sukupuolesta riippuvien geenien ilmentyminen muuttuu.
– Tautimekanismit poikkeavat toisistaan myös hoitoresistentissä ja ei-hoitoresistentissä skitsofreniassa. Skitsofrenia näyttääkin olevan oikeastaan joukko erilaisia aivotoiminnan häiriöitä, joilla vain on toisiaan muistuttavat oireet.
Suomalaisten psykoosisairauksien periytyvyydestä on odotettavissa lisää tietoa professori Aarno Palotien johtamasta ja Lähteenvuon koordinoimasta SUPER-hankkeesta, jossa on koottu kattavat tiedot yli 10 000 potilaasta. Se on osa vielä laajempaa kansainvälistä hanketta, jossa kootaan kaikkiaan 100 000 neuropsykiatrisen potilaan tutkimusaineistoa.
Vauhtia neuroalan verkostoitumiseen
Kansallisen neurokeskuksen 8. joulukuuta järjestämään Neuro2020 – Business meets science -tapahtumaan osallistui lähes 400 neuroalan toimijaa eri puolilta maailmaa. Puhujina oli sekä suomalaisia huippuasiantuntijoita että kansainvälisten yritysten ja rahoittajien edustajia. Vuotuiseksi suunniteltu tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, koronatilanteen vuoksi virtuaalisena. Uudenlaisella tapahtumakonseptilla halutaan edistää alan yhteistyötä sekä nostaa esiin korkeatasoista tutkimusta ja tutkimuksesta nousseita kaupallisia menestystarinoita.
Osallistujilla oli mahdollisuus sopia virtuaalisia tapahtumia keskenään. Kansallisen neurokeskuksen erityisasiantuntija Emmi Reijula kertoi, että verkostoituminen kiinnostikin monia. – Esimerkiksi Parkinson-tutkimusta rahoittavan Michael J. Fox -säätiön edustaja Nicole Polinski lupautui tapaamaan suomalaisia alan tutkijoita, ja tutkijat eri puolilla Suomea ottivat mahdollisuuden innolla vastaan.
Kansallisen neurokeskuksen tarkoituksena on edistää neurotieteiden kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, linkittää tutkimus paremmin käytännön potilastyöhön ja sosiaali- ja terveysalan innovaatioihin sekä edesauttaa aivoterveyteen liittyviä innovaatioita. Kansallisen neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg muistutti tapahtumassa, että lähestymässä on tärkeä merkkipaalu, kun ministeriöiden tukema Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaihe päättyy vuoden lopussa.
NeuroPitch -kilpailun voittaja etsii suolistomikrobeista uutta hoitoa Parkinsonin tautiin
Tapahtumassa järjestettiin neurotieteiden tutkijoille ensimmäinen NeuroPitch-kilpailu, jossa etsittiin uusia ratkaisuja ikääntyvien aivoterveyden edistämiseksi. Olvi-säätiön rahoittaman kilpailun palkintona oli 30 000 euron tutkimusrahoitus. Perinteisen rahoitushaun sijaan kilpailijat kertoivat tutkimuksestaan kolmen minuutin mittaisessa pitch-esityksessä. Tuomaristossa oli mukana tutkimus- ja yritysmaailman asiantuntijoita.
NeuroPitchin voitti Neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans HUSista esityksellään mikrobiomihoidon kehittämisestä Parkinsonin tautiin.
– Parkinsonin taudin hoitoon tarvitaan täysin uusi lähestymistapa, ja suoli-aivoakseli on sellainen, Scheperjans totesi.
Scheperjansin esittelemässä DISRUPT-PD-hankkeessa Parkinsonin tautiin etsitään uutta hoitomuotoa ulosteensiirron avulla toteutettavasta mikrobiomihoidosta. Noin 25 prosentilla potilaista on normaalista poikkeava suoliston mikrobisto, jolla puolestaan on yhteys taudin oireisiin. Scheperjansin mukaan on syytä odottaa, että suolistomikrobien siirto terveeltä luovuttajalta vaikuttaisi taudin kulkuun. – Olemme kehittäneet nopean testin, jolla voidaan tunnistaa ne potilaat, joilla on poikkeava suoliston mikrobiomi, ja alkamassa on hoitokoe jossa selvitetään hoidon tehoa.
Kansallisen neurokeskuksen verkkosivut:
https://neurocenterfinland.fi/
