Nuoret eivät ole kiinnostuneet luonnontieteistä. Kiinnostus alaa kohtaan on laskenut etenkin Euroopassa ja muissa länsimaissa, mutta trendi näyttää olevan sama koko maailmassa.
Yläkouluikäiset nuoret tietävät vain vähän niistä uramahdollisuuksista, jotka liittyvät luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin tai matematiikkaan. Tästä syystä mielenkiinto kyseisiä aloja kohtaan on vähäistä, eivätkä nuoret tiedä mihin ammatteihin luonnontieteelliset alat jatko-opinnoissa valmistavat.
– Monelle nuorelle selvää tuntuu olevan, että lukiossa täytyy valita pitkä fysiikka, kemia ja matematiikka, jos aikoo lääkäriksi, mutta sille asteelle tietoisuus tuntuu valitettavasti jäävän, kuvailee MultiCO-hankkeen koordinaattori, kasvatustieteen professori Tuula Keinonen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastosta.
MultiCO-hanke on EU-rahoitteinen pitkittäistutkimus, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta luonnontieteellisen alan ammateista sekä lisätä kiinnostusta alan opiskelua kohtaan. Hanke alkoi vuonna 2015, ja se päättyy tämän vuoden loppupuolella.
– Hankkeessa on esitelty yläkoululaisille nuorille arkielämään liittyviä luonnontieteiden ammatteja ja korostettu luonnontieteiden merkitystä koulussa. Monille on ollut yllätys, miten moneen ammattiin tämä ala liittyykään. Esimerkiksi lennonjohtaja, ohjelmistosuunnittelija, eläintieteilijä ja meteorologi tarvitsevat kaikki luonnontieteellisiä opintoja taustalleen.
Hankkeessa mukana ovat Suomen lisäksi Iso-Britannia, Saksa, Viro ja Kypros. Jokaisesta maasta mukana on kolme koulua. Tutkimuksen kohteena ovat 13–15-vuotiaiden kiinnostus ja opiskeluvalinnat.
– Hanke on herättänyt erityistä mielenkiintoa siksi, että me suomalaiset koordinoimme tätä. Maineemme koulutusmaana asettaa meille positiivisia paineita, Keinonen kertoo hymyillen.
Konkreettisia lähestymistapoja
MultiCO-hankkeessa on luonnontieteitä lähestytty uudella tapaa. Alaan on perehdytty konkreettisemmin kuin kouluissa aiemmin, ja nuoret ovat itse osallistuneet opiskelun suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammatteja esittelevien kuvausten luomiseen.
– Meillä on esimerkiksi täällä Joensuussa ollut koko hankkeen ajan muutama yritys yhteistyökumppanina. NanoComp Oy, Fortum Oy ja Joensuun Vesi ovat kutsuneet nuoria vierailemaan paikan päälle tai sieltä on vierailtu kouluissa ja kerrottu alan ammateista.
Ammateista on haluttu kertoa houkuttelevasti, esimerkiksi tarinan muodossa. Huomiota on kiinnitetty siihen, että etenkin luonnontieteilijänaisten uratarinat pääsevät esiin.
Mukana hankkeessa on myös poliittisia päättäjiä, teollisuuden alan yrityksiä, siviiliorganisaatioita sekä vanhempia ja opettajia. Yhteistyökumppaneille tarjotaan vastavuoroisesti tutkittua tietoa oppilaiden näkemyksistä ja kiinnostavasta lähestymistavasta.
– Haastattelujen mukaan oppilaat ovat pitäneet eniten yritysvierailuista. Ne ovatkin olleet oiva keino tuoda alan ammatteja esille myönteisessä valossa.
Hankkeen aikana opetuksessa käytetään siis ammatteja esitteleviä, luonnontieteisiin liittyviä kuvauksia eli skenaarioita ja tutkitaan oppilaiden näkemyksiä kyseisestä opetuksesta.
– Skenaariot perustuvat ammatteihin, joissa toimitaan pääasiassa niillä aloilla, jotka liittyvät Euroopan haasteisiin – kuten vesi, jätteet, energia, ilmastonmuutos, ruoka, terveys ja kuljetus.
Skenaariot aloittavat oppimisprosessin, jossa oppilaat lähtevät ratkomaan jotain yhdessä mielekkääksi tutkimuskohteeksi koettua ongelmaa. Prosessi kehittää yhteistyötaitoja, luovuutta sekä perustelutaitoja.
– Apuna tutkimuksissa ovat alan ammattilaiset. Korostamme skenaarioissa luonnontieteellisten tietojen lisäksi myös tulevia työelämätaitoja.
Tietoisuus mahdollisuuksista lisääntynyt
Hanke on nyt loppukyselyjä ja haastatteluja vailla. Tuula Keinosen mukaan vielä on siis liian aikaista sanoa, ovatko hankkeen toimenpiteet vaikuttaneet yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskeluvalintoihin.
– Mutta se käy jo ilmi, että tietoisuus luonnontieteellisen alan ammateista sekä uramahdollisuuksista on lisääntynyt.
Oppilaat ovat pitäneet skenaarioita hyvinä tapoina oppia, ja kokevat, että juuri luonnontieteisiin liittyvien ongelmien ratkaisu on tärkeää koko maailmalle.
– Se, vaikuttaako tämä tietoisuus jatko-opintojen valintaan tai urahaaveisiin, jää vielä nähtäväksi.
MultiCO-hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Horisontti 2020 Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi -ohjelma.
