Ikäihmiset tarvitsevat digitukea oppiakseen käyttämään digiteknologiaa itsenäisemmin, mutta he etsiytyvät digituen tilanteisiin myös niiden tarjoamien sosiaalisten hyötyjen takia. Tämä selviää juuri julkaistussa erityispedagogiikan alan tutkimuksessa, jossa selvitettiin ikäihmisten sekä heille digitaitoja opettaneiden ja opastaneiden henkilöiden kokemuksia digituen tilanteiden tarjoamista hyödyistä. Tutkimusaineisto kerättiin vapaan sivistystyön organisaatioissa, kuten kansalaisopistoissa sekä kolmannen sektorin toimijoiden järjestämissä vertaisopastustilanteissa.
Uusia taitoja ja ystävyyssuhteita
Koronapandemia on osaltaan korostanut digiteknologian saatavuuden ja käytön epätasa-arvoisuutta. Eri elämäntilanteessa olevilla henkilöillä on erilaiset mahdollisuudet harjoitella ja kehittää tänä päivänä melko oleellisia digitaitoja.
Kyselytutkimukseen osallistuneet ikäihmiset halusivat osallistua digituen tilanteisiin ensisijaisesti oppiakseen digitaitoja. Digitaitojen avulla he pystyivät ratkaisemaan teknisiä ongelmatilanteita sekä käyttämään itsenäisemmin digiteknologiaa.
– Digitaitojen hyödyt liittyivät usein arjen helpottamiseen, kuten sähköisten palveluiden käyttöön, ajanviettoon tai yhteydenpitoon läheisten kanssa, kertoo tutkijatohtori Kaisa Pihlainen.
Digituen tilanteista saadaan kuitenkin myös sosiaalista hyötyä. Tilanteet muodostivat tutkimuksen mukaan hyvän tilaisuuden tavata muita ihmisiä ja luoda ystävyyssuhteita. Näin ikäihmiset saivat lisää virikkeitä ja toimintaa omaan elämäänsä, joka tuki heidän henkilökohtaista kehittymistään.
– Kun tarkastellaan ikäihmisten digitaitojen opettelua, yksilölliset ja sosiaaliset syyt nivoutuvatkin usein yhteen.
Digituen tilanteet muodostivat hyvän tilaisuuden tavata muita ihmisiä ja luoda ystävyyssuhteita.
Kaisa Pihlainen
Tutkijatohtori
Merkityksellisiä kokemuksia ja hyvinvoinnin edistämistä
Vertaisopastajia koskeneessa kyselytutkimuksessa korostuivat erityisesti sosiaaliset hyödyt.
– He arvostivat yhteisöllisyyttä ja yhdessäolon tunnetta muiden ikäihmisten kanssa. Vertaisopastusta verrattiin työpaikkaan, joka muodosti vertaisopastajille asiantuntijoiden verkoston, jossa kunnioitettiin toisia ja tarjottiin apua toisille.
Keskinäinen riippuvuus ja vastavuoroisuus osoittautuivat merkityksellisiksi kokemuksiksi ikäihmisten digituen tilanteissa. Lisäksi osallistuminen uudenlaisiin oppimisen yhteisöihin voi vahvistaa ikäihmisten oppimista ja hyvinvointia.
Digituen tilanteet tarjosivat monenlaisia ilon, tyytyväisyyden ja onnistumisen kokemuksia sekä oppijoille että heidän opettajilleen ja opastajilleen. Vertaisopastajat kuvasivat kuuluvansa vahvemmin yhteiskuntaan opettaessaan digitaitoja muille ikäihmisille. Digituen tarjoaminen tarjosi uuden vaihtoehdon kansalaisvaikuttamiselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle, sekä mahdollisti heille myös oman paikan löytämisen digitaalisen yhteiskunnan jäsenenä.
– Lisäksi joillekin vertaisopastajille opastus tarjosi merkityksellisen reitin siirtymisessä työelämästä eläkkeelle, Pihlainen kertoo.
Tutkimustulosten mukaan osallistuminen digituen tilanteisiin tuki sekä digitaitoja opiskelevien ikäihmisten että heidän opettajien ja opastajien hyvinvointia. Suurin osa vertaisopastajista kuvasi oman hyvinvointinsa vahvistuneen digitukea tarjotessaan. Kyselyyn vastanneet digitaitojen oppijat kuvasivat myös asenteensa muuttuneen myönteisemmäksi digilaitteita kohtaan.
Tutkimuksesta apua rekrytointiin
Tutkimustietoa voidaan hyödyntää silloin kun halutaan vahvistaa vertaisopastajien ja digitaitojen opettajien sisäistä motivaatiota digituen tilanteissa työskennellessä. Lisäksi hyötynäkökulman avulla voidaan tukea uusien digitaitojen opastajien ja opettajien rekrytointia. Hyötynäkökulmien painottamisella voidaan rohkaista myös ikäihmisiä opettelemaan digiteknologian käyttöä.
– Ikäihmisten digitaitojen tukeminen on tärkeää myös yhteiskunnallisella tasolla, sillä muut kansalaistaidot opitaan yleensä aiemmissa elämänvaiheissa. Koska digitaitoja opitaan kokemuksen kautta, tarvitaan tekoja sen puolesta, että myös ikäihmisillä on erilaisia mahdollisuuksia kokeilla digiteknologiaa ja opetella digitaitoja heitä kiinnostavilla tavoilla.
Samalla oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun tukea tulisi kohdentaa nykyistä enemmän myös ikäihmisille.
Tutkimuskyselyyn osallistui 226 vastaajaa, joista 136 oli naisia ja 90 miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 71 vuotta. Tutkimus liittyy kansanväliseen ja monitieteiseen ACCESS - Supporting Digital Literacy and Appropriation of ICT project by older adults -hankkeeseen, jossa tutkitaan ikäihmisten digitaalisia taitoja.
Tutkimusartikkeli: Kaisa Pihlainen, Kristiina Korjonen-Kuusipuro & Eija Kärnä: Perceived benefits from non-formal digital training sessions in later life: views of older adult learners, peer tutors, and teachers.
