Ruotsi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen opiskelumotivaatio on usein alhainen, ja ruotsin kielen oppimistulosten on havaittu viime vuosina heikentyneen. Koska palautteen on todettu olevan keskeinen osa oppimista ja liittyvän tiiviisti opiskelumotivaatioon, on Itä-Suomen yliopistossa tutkittu ruotsin kielen opettajien palauteosaamista.
Tänä kesänä päättyvässä hankkeessa saadut tulokset osoittavat, että opettajat hyödyntävät sekä verbaalisia että nonverbaalisia palautekäytänteitä. Lisäksi selvisi, että palautteen vaikuttavuudessa ratkaisevassa roolissa ovat opettajan ja oppilaan välinen suhde, ja että opettajan palauteosaamiseen vaikuttaa hänen oma aktiivisuutensa. Opettajat toivovatkin tuekseen lisää täydennyskoulutusta sekä yhteisiä käytäntöjä.
Tutkimusaineisto kerättiin perusopetuksessa ja toisella asteella kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta. Lisäksi ala- ja yläkoulussa palautteenantoa havainnoitiin 27 oppitunnilla kerätyn videoaineiston avulla.
Tavoitteena oli tarkastella palautekäytänteitä useasta näkökulmasta. Aineiston perustella analysoitiin, miten opettajat tukevat oppilaiden psykologisia perustarpeita palautteen avulla, millaista opettajien palauteosaaminen on ja miten sitä kehitetään.
Opettajan suhde oppilaaseen tärkeä tekijä
Oppilaan psykologisiksi perustarpeiksi luetaan autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Kun nämä täyttyvät, oppilas kokee voivansa vaikuttaa omaan toimintaansa, hän kokee pystyvänsä suorittamaan vaaditut tehtävät ja oppivansa sekä tuntee olevansa hyväksytty osa ryhmää. Tällöin myös oppilaan motivaatio, hyvinvointi, sitoutuminen opiskeluun ja oppiminen vahvistuvat.
Jos tarpeet eivät täyty, voi seurauksena olla motivaation laskua, vetäytymistä tai vaikeuksia koulunkäynnissä. Siksi palautteenannolla on motivaation ja oppimisen osalta tärkeä rooli.
Tutkimushankkeessa selvisi, että keskeinen tekijä palautteen vaikuttavuudessa on opettajan ja oppilaan välinen suhde sekä vuorovaikutus. Toimiva palaute edellyttää oppilaiden tarpeiden tuntemista ja luottamuksellista suhdetta, mikä voi olla haastavaa etenkin suurissa opetusryhmissä. Yksilöllinen palaute on keskeistä oppilaiden kannustamisessa, kun taas ryhmäpalautetta käytetään erityisesti ajan ja resurssien säästämiseksi sekä hienotunteiseen korjaamiseen, kuten ääntämisen ohjaamiseen. Itse- ja vertaispalaute nähdään arvokkaana, mutta niiden käyttö on melko vähäistä, koska ne vaativat harjoittelua ja selkeitä toimintatapoja.
Tutkijat suosittelevatkin opettajia rakentamaan kannustavan, turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja oppilaiden autonomian tukeminen.
Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vahvistamalla avointa vuorovaikutusta sekä tukemalla oppilaiden toimijuutta ja osallistumista itsearvioinnin ja oppilaiden itse asettamien, saavutettavien oppimistavoitteiden avulla.
Tutkimusperustaista tietoa opettajien palauteosaamiseen
Opettajan palauteosaamiseen näyttää vaikuttavan opettajan oma aktiivisuus sekä reflektointi. Lisäksi etenkin yhteistyö uusien ja kokeneiden opettajien välillä on merkityksellistä. Myös koulun kulttuuri ja johtaminen ovat ratkaisevassa roolissa opettajien palauteosaamisen kehittymisessä.
– Kieltenopetuksen palautekäytänteisiin perustuvaa havainnointitutkimusta ei Suomessa ole juurikaan aiemmin tehty. Aiempi tutkimus on ollut pääosin määrällistä tai perustunut haastatteluihin, jolloin opetuksen todelliset käytänteet ovat helposti jääneet tutkimukselle näkymättömiksi ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen tarkastelu puutteelliseksi, tiivistää projektitutkija Sara Karhu.
Hankkeessa saadut tulokset tarjoavatkin siis aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan kieltenopetuksen palautekäytänteistä ja vastaavat niin osaltaan ajankohtaiseen tarpeeseen.
– Arvioinnin monipuolistamisesta on puhuttu jo kauan. Lisäksi perusopetuksen oppimisen tuen tuore uudistus lisää tarvetta erilaiselle pedagogiselle osaamiselle, joista yksi on palauteosaaminen, kertoo akatemiatutkija Toni Mäkipää.
Tutkijat toivovat, että tutkimusperustaista tietoa hyödynnettäisiin kouluissa enemmän sekä opetuksen kehittämiseen että palautteen antamiseen liittyen.
Tutkimusartikkelien tiedot:
Mäkipää, T., & Karhu, S. (2025). Considering students’ basic psychological needs in feedback processes in the teaching of Swedish. Foreign Language Annals, 1–21. https://doi.org/10.1111/flan.70026
Mäkipää, T., & Karhu, S. (2026). “I am proud of you.” Satisfying adolescents’ basic psychological needs in second language learning – insights from video research. International Journal of Adolescence and Youth, 31(1), 1–16. https://doi.org/10.1080/02673843.2026.2670394
Mäkipää, T., & Lahti, L. (2025). Oppilaan motivaatio ruotsin opiskelua kohtaan on olennainen osa vastaanottokykyä” – laadullinen tutkimus ruotsinopettajien palauteosaamisesta. Teoksessa O. Veivo, T. Jakonen, P. Laine, & S. Merke (toim.) Kieli avaimena muuttuvaan maailmaan (s. 205–228). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 82. https://doi.org/10.30661/afinlavk.157177
