Jotta lukiolaisten opiskeluintoa voitaisiin tukea sekä vähentää opiskelijoiden uupumusta ja ahdistuneisuutta, on tärkeää ymmärtää, tunnistaa ja tukea opiskelijoita, joilla on erilaisia perfektionistisia taipumuksia.
Väitöskirjatutkija Anna Kuusi selvitti tutkimuksessaan, millaisia perfektionismiprofiileja lukiolaisilla voidaan tunnistaa ja muuntaako opettajalta, koulupsykologilta, perheeltä ja ystäviltä saatu tuki sitä, miten profiilit ovat yhteydessä hyvinvointiin.
Tutkimukseen osallistui 2001 lukiolaista, ja heidät jaettiin kyselyssä saatujen vastausten perusteella neljään perfektionismiprofiiliin: huolestuneet (suhteellisen matalat pyrkimykset ja suhteellisen paljon huolia, 28 prosenttia), kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset ja vähän huolia, 28 prosenttia), perfektionistit (korkeat pyrkimykset ja paljon huolia, 24 prosenttia), ja ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset ja vähän huolia, 20 prosenttia).
Profiilit olivat johdonmukaisesti yhteydessä hyvinvointiin. Kunnianhimoiset olivat innostuneita opiskelusta ja heidän tavoitteensa olivat korkealla, ja samaan aikaan heillä oli vain vähän hyvinvoinnin haasteita.
Ei-perfektionisteilla ei ollut korkeita tavoitteita, mutta ei korkeita huoliakaan. Heidän opiskeluintonsa oli samalla tasolla perfektionistien kanssa ja samaan aikaan he voivat hyvin.
Kummatkin profiilit, joissa korostuivat korkeat huolet (perfektionistit ja huolestuneet), olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin. Huomionarvoista on erityisesti se, että yli 50 prosenttia lukiolaisista kuului näihin kahteen profiiliin.
Perfektionisteilla oli eniten uupumusta, masennuksen oireilua ja ahdistuneisuutta, ja samaan aikaan heillä oli matalampi opiskeluinto kuin kunnianhimoisilla. Huolestuneilla oli hyvinvoinnin haasteita lähes yhtä paljon kuin perfektionisteilla ja heillä oli matalin opiskeluinto.
Tulokset osoittavat, että huoli omista saavutuksista ja tyytymättömyys niihin on olennaisesti yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin.
Hyvinvointi heikkenee ilman perheen ja ystävien tukea
Kuusen mukaan tutkimuksessa saatiin uutta tietoa erityisesti tuloksista, jotka liittyivät perfektionismiin, hyvinvointiin ja lukiolaisten tuen kokemuksiin. Suurin osa lukiolaisista koki, ettei tarvinnut tukea tai että tukea oli riittävästi tarjolla. Opettajien, perheen ja ystävien tuki oli lukiolaisille tärkeää.
Riittävästi tukea opettajilta saaneet lukiolaiset raportoivat lähes yhtä vähän uupumuksen, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita kuin ne lukiolaiset, jotka eivät tarvinneet opettajan tukea. Ilman opettajan tukea jäämisen kokemus oli taas yhteydessä heikompaan hyvinvointiin profiilista riippumatta.
Tulokset koulupsykologin tuesta eivät olleet yhtä yksiselitteisiä. Tähän saattaa vaikuttaa toisaalta tuen tarvitsijoiden suhteellisen pieni määrä ja toisaalta se, että tuen piiriin hakeudutaan mahdollisesti vakavampien oireiden kanssa. Psykologin avun piiriin voi myös olla vaikea päästä.
Perheen tuki auttoi lukiolaisten ahdistuneisuuden oireisiin. Opiskelijat, jotka saivat riittävästi perheen tukea eivät eronneet ahdistuneisuuden oireissa niistä opiskelijoista, jotka eivät kokeneet tarvitsevansa perheen tukea.
Koettu perheen ja ystävien tuki moderoi profiilien ja hyvinvoinnin yhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuen saamisella tai sen puutteella oli merkitystä siinä, miten hyvinvointi eri profiileissa näyttäytyi. Ystävien tuella oli voimakkain yhdysvaikutus perfektionismin ja hyvinvoinnin välillä. Esimerkiksi perfektionistien profiilissa hyvinvointi oli silti heikointa, vaikka he kokivat, että eivät tarvinneet tukea ystäviltä, tai tukea oli tarjolla riittävästi.
Myös muuten hyvinvoivien kunnianhimoisten hyvinvointi heikkeni merkittävästi ystävien tai perheen tuen puuttuessa: tällöin he kärsivät yhtä paljon masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireista kuin perfektionistit. Kunnianhimoisetkaan eivät ole siis immuuneja perheen ja ystävien tuen puutteelle.
Nuori tarvitsee turvallisen ympäristön toteuttaakseen tavoitteitaan
Korkeat tavoitteet ja opiskeluinto eivät takaa lukiolaisen hyvinvointia, jos hän samanaikaisesti pelkää virheitä ja epäonnistumista. Tutkimus muistuttaa, että pelkkä tavoitteellisuus ei riitä; nuori tarvitsee myös turvallisen ympäristön, jossa virheitä ei tarvitse pelätä.
Perfektionismi on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, ja samaan aikaan nuorten kokema uupumus ja masennusoireilu lisääntyvät. Nämä ilmiöt heijastelevat yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia, kun esimerkiksi sosiaalisen median käyttö vaikuttaa vertailun lisääntymiseen. Perfektionismin yhteyksiä hyvinvointiin lukiolaisilla on hyvä ymmärtää paremmin myös yksilön tasolla.
Nuorten perfektionismin tutkiminen on tärkeää myös siksi, että nuoruutta on pidetty perfektionismin kehittymisen kannalta merkittävänä vaiheena.
Kuusen väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Menestyksen tavoittelua vaikka uupuen (WELL2) -akatemiatutkijahanketta, jonka tavoitteena on tarkastella motivaation, perfektionismin ja opiskeluhyvinvoinnin kehityksellistä ja tilannekohtaista dynamiikkaa toisen asteen opintojen aikana, sekä opiskeluhuollon roolia oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitetään perfektionismia ja sen yhteyksiä hyvinvointiin ammatillisessa koulutuksessa, sillä tavoitteellisia opiskelijoita ei ammatillisen puolen koulutuksessa ole aiemmin tutkittu.
Artikkelin tiedot:
Kuusi, A., Hirvonen, R., Niemivirta, M., & Tuominen, H. (2025). Perfectionistic profiles and well-being in general upper secondary education: The moderating role of perceived support. International Journal of Educational Research, 134, 102769. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2025.102769
Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi (MoLeWe UEF) -tutkimusryhmä: https://uefconnect.uef.fi/motivaatio-oppiminen-ja-hyvinvointi-molewe-uef/
